Tällä hetkellä kenkämuoti tuntuu painottavan jalkineen mukavuutta, mutta kaikki on suhteellista.
"Kukin kenkämalli on mukava ainoastaan silloin, kun se on muotia. Kymmenen vuotta sitten nuokin kengät olivat mukavat", Kenkämeklarin omistaja Jukka Turunen muistuttaa ja osoittaa 15 sentin korkoisia korkokenkiä.
Ollaan Pohjois-Pohjanmaan museossa, jonka kesänäyttelyn Moni kenkä päältä kaunis - jalkineita museon kokoelmista Kaleva katsasti Turusen ja jalkojenhoitaja Tuovi Gumplerin kanssa. Oppaana kierroksella toimi museolehtori Arja Keskitalo.
Turunen arvelee, että suurin kenkämuodissa tapahtunut muutos on siirtyminen suutarin kädenjälkistä sarjatuotantoon.
"Nykyään tuotanto on globaalia, isojen organisaatioiden pyörittämää. Tuotemerkki on vienyt suutarin paikan."
Muoti sen sijaan ei ole muuttunut - Turunen voisi kuvitella näkevänsä monet näyttelyssä esillä olevista kengistä myös kenkäkaupan hyllyllä. Esimerkiksi hai-saappaat, retut, purjehduskengät eli purkkarit ja reinot ovat nyt muotia, sillä tämän hetken villityksenä on hakea vanhoja retromalleja 1970- ja 1980-luvuilta.
"Monet valmistajat, esimerkiksi Puma ja Nike, ovat alkaneet teettää alkuperäisiä malleja", Turunen kertoo.
Ennen kengät olivat arvoesine, jotka vedettiin jalkaan ainoastaan kirkkomatkoille. Muuten liikuttiin paljain jaloin, jalkapohjat tervattuina.
"Terva on uhattu pistää kiellettyjen listalle. Kansanparantajat tekevät edelleen jalkavoiteita tervasta ja pihkasta, jotka pehmentävät kovettumia. Tuolloin on tietysti joku suojaus tarvinnut olla, terva ei ole ehkä pahimmasta päästä", Gumpler toteaa.
Jalkojenhoitaja ei lähtisi suosittelemaan jalkojen tervausta, vaikka avojaloin kulkisikin.
Myöskään erityisesti vanhemman väen suosimat ainot ja reinot eivät vakuuta Gumpleria.
"Ihminen kun vanhenee, jalkojen muoto muuttuu. Paremmin muotoillut kengät voisivat olla tukevuuden kannalta paremmat. Hyvä puoli näissä on kumipohjat, jotka eivät luista. Koska kenkiä ei ole kiristetty kunnolla, kävely on laahaavaa", hän arvioi.
Näyttelyn mukavimmat kengät ovatkin Gumplerin mielestä purkkarit, tosin hän arvostaa myös mittatilaustyönä suutarin tekemiä jalkineita.
Kiinalainen kutistetun jalan kenkä sen sijaan vetää jalkojenhoitajan kauhistuksesta hiljaiseksi: jalka nimittäin jouduttiin murskaamaan, jotta se mahtuisi jalkineeseen.
Monen sentin korkoiset korkokengät eivät nekään ole kaikkein jalkaystävällisimmät jalkineet.
"Koko kehon paino on päkiällä. Jos pitkään käyttää, jalan muoto muuttuu, ja tulee vaivaisenluita, känsiä tai hermopinteitä. Korkeat kengät vaikuttavat koko ryhtiin, selän asento ei ole normaali", Gumpler selvittää.
Keskitalo paljastaa, että korkokengät kehiteltiin alun perin miesten tarpeisiin: kolmisen senttiä korkea ratsastajan korko otettiin käyttöön 1500-luvulla. Nykyäänkin korkkareita löytyy miespuolisille käyttäjille. Keskitalo muistelee, että Diorin viimevuotisessa muotinäytöksessä esiteltiin miehille 8,5 sentin korkokengät.
Turusen mukaan viimeiseen 25 vuoteen ainakaan Kenkämeklarissa miehet eivät ole juurikaan kyselleet korkokenkien perään. Tulevatko miesten korkkarit vielä muotiin?
"Kaikki muodit tulevat, mutta millä aikavälillä? Paras olla arvailematta", kenkäkauppias vastaa diplomaattisesti.
Korkeita korkoja ei tällä hetkellä katukuvassa juuri näy, sillä nyt ovat muodissa matalat ballerinat. Ballerinoista puheen ollen, noita Audrey Hepburnin 1950-luvulla tunnetuksi tekemiä tossuja käytettiin jo 1800-luvulla kotijalkineina.