Vanhat perinteet otetaan tarkasti huomioon kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan Pohjois-Pohjanmaan museorakennuksen kattoremontissa. Kattoremontti tehdään entisen mallin mukaisesti käsityönä, ja lopputuloksen on vastattava täysin alkuperäistä.
"Tavoitteena on, että uuden katon käyttöikä olisi vähintään sata vuotta", elokuun lopulla aloitetusta kattoremontista vastaavan peltisepänliike Peltec Oy:n yrittäjä Jarmo Forss kertoo.
Edellisen kerran museon peltikatto uusittiin 1940-luvulla, kun museo paloi venäläisten pommituksessa 21.-22. tammikuuta välisenä yönä vuonna 1940.
Pommituksessa museoon osui Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistyksen tietojen mukaan neljä palopommia ja rakennuksen viereen yksi räjähdyspommi. Tämän seurauksena tuhoutui suurin osa museon kokoelmista: noin 4 000 esineen kokoelmasta jopa 2 477 esinettä.
Pommituksen jäljiltä rakennus oli peruskorjattava, kattoa myöten.
Forssin mukaan museon noin 70 vuotta vanha, käsipelillä saumattu peltikatto oli vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. "Ainoastaan alusrakenteissa havaittiin puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuen pieniä kosteusvaurioita."
Nyt vanha peltikate on poistettu ja alle on tehty kunnolliset alusrakenteet, joissa ilma pääsee kulkemaan. Parhaillaan katolle asennetaan uusia peltejä.
Museon kattoremontti tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden päästä käyttämään vanhoja työmenetelmiä. "Oulussa tällaisia kohteita on harmittavan vähän, eivätkä varsinkaan nuoret peltisepät pääse harjaannuttamamaan ammattitaitoaan", Forss harmittelee.
Peltiseppien ammattikoulutus on puuttunut Suomesta tähän mennessä kokonaan. Tämän vuoden alusta alkaen näyttötutkinnon kautta on voinut valmistua peltiseppämestariksi, mutta peruskoulutus on puuttunut.
Lähivuosina tähän on kuitenkin tulossa muutos, kertoo tämän vuoden maaliskuussa perustetun Suomen peltiseppäyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari Mustikkamaa.
"Tavoitteena on, että vuoden 2010 alusta alkaen talotekniikan perustutkinnossa peltisepän ammatti olisi yksi suuntautumisvaihtoehto."