Museo kamp­pai­lee elä­mäs­tään

Kun Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa saatiin nostetuksi valtionapukelpoiseksi muutama vuosi sitten, niin museonjohtaja Liisa Tervahauta uskoi pahimman olevan ohi. Toisin kuitenkin kävi.

Kun Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa saatiin nostetuksi valtionapukelpoiseksi muutama vuosi sitten, niin museonjohtaja Liisa Tervahauta uskoi pahimman olevan ohi. Toisin kuitenkin kävi. Tervahauta huomasi jälleen kerran, että kun nokka nousee ylös, niin pyrstö tarttuu tervaan.

Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen taitelijakodin ja museon talous keikkuu rajalla, jossa Kittilän päättäjät ovat saaneet museonjohtajalta hätäpyynnön. Jos museosäätiön osakkaana oleva sijaintikunta ei lisää 16 800 euron vuosiavustustaan ja takaa riittävää toiminnan perusrahoitusta, niin museon valtionapuhanat sulkeutuvat vuonna 2009 uuden museolain siirtymäajan umpeuduttua.

"Se olisi todella valtava vahinko", Tervahauta toteaa. Hän on vakuuttunut siitä, että jos Särestö ajetaan alas, sitä ei saada enää ylös. Alasajoa vastaan museonjohtaja on taistellut yötä päivää, hiljattain viettämänsä kesälomankin.

Toinen vaihtoehto on pääsylipputulojen kasvattaminen, mutta se on Tervahaudan mielestä vaikea tie.

Puolensadan kilometrin päässä Levillä matkailijavirta sen kun kasvaa, mutta Särestöniemeen heitä on tullut ja on tulossa tänä vuonna 800-1 000 kävijää viime vuotista vähemmän. Tie Kaukosesta Särestöön on kuoppainen ja huonossa kunnossa, mutta ensi kesäksi on luvattu parannusta.

Kävijöiden kato tuntuu ja näkyy, sillä pääsylipputulot ovat noin 130 000 euron budjetista vajaa puolet.

Värikkäänä persoonana tunnetun Reidar Särestöniemen elämäntyötä vaalitaan neljän palkatun työntekijän voimin talonmiehen palkkauksen tullessa työvoimaviranomaisilta. Henkilöstömenot ovat 80 000 euroa ja neljä hirsirakennusta kuluttaa lämmitykseen paljon sähköä, vaikka puuta poltetaan niin paljon kuin se on mahdollista, ja yleensä turvallista museona olevissa rakennuksissa polttaa.



Miksi ei kuulu joukkoon?


Tervahauta löytää Särestön kävijämäärien laskuun monta syytä. Matkailijat eivät enää tule Kittilään autolla, vaan piipahtavat lentokoneella kohteessa muutaman päivän, Leviltä ei ole Särestöön kuljetusta eikä itsellään Museosäätiöllä ole varaa mainoskampanjoihin.

Yhteistyö Levin matkailuyrittäjien kanssa on takertunut paljolti siihen, ettei museota esitellä Levillä matkailijoille kiinnostavana käyntikohteena. Sen kymmenen euron pääsymaksua pidetään liian kalliina siitä huolimatta, että siihen kuuluu myös opastus.

Museonjohtaja on kuitenkin kuullut asiakkailta, miten paikkaa pidetään ainutlaatuisena ja arvokkaana kokonaisuutena, jollaista enää harvoin missään tapaa.

"Uskomaton paikka, jotenkin niin puhdas", Tervahauta muistaa hiljattain käyneen miehen sanoneen, eikä hän tarkoittanut vessan puhtautta vaan paikan tunnelmaa ja henkeä.

Sellaisen puolesta Tervahauta aikoo taistella, vaikka matkailuyrittäjien mielenkiinto Särestöön heräisi vasta silloin, jos siellä voisi juoda drinkkejä aamutunneille asti.

Ilmoita asiavirheestä