Egyptin presidentin Mohammed Mursin lähtökohdat kansanäänestyksessä hyväksytyn uuden perustuslain jälkeen eivät ole erityisen valoisat. Turvallisuustilanne on epävakaa. Mielenosoitukset ja väkivaltaisuudet voivat leimahtaa vähäisimmästäkin syystä.
Perustuslakiäänestystä käytiin lakia puolustaneiden ja vastustaneiden mielenosoitusten varjossa. Arabikevään jälkeen kansa on pahasti jakautunut.
Vaikka kiistelty perustuslaki hyväksyttiin kahden kolmasosan enemmistöllä, tulos ei ole vakuuttava, sillä vain yksi kolmasosa äänioikeutetuista vaivautui uurnille. Mursi iloitsee kuitenkin siitä, että uusi perustuslaki on kansan hyväksymä eikä ylhäältä tai ulkopuolelta annettu.
Presidentti on vedonnut Egyptin kaikkiin poliittisiin ryhmiin yhteistyön puolesta. Mursilla onkin tekemistä yrittäessään saada egyptiläiset aitoon vuoropuheluun.
Luottamuksen rakentaminen ei ole helppoa, sillä islamistit johtivat perustuslain valmistelua. Lopputulos ei miellytä liberaalia oppositiota. Oppositio ei luota Mursin tarjoukseen, jos islamistit lopulta sanelevat ehdot kuten kävi perustuslakiuudistuksen yhteydessä.
Uusi perustuslaki tarjoaa presidentille käytännössä diktaattorin oikeudet. Mursin tärkein tehtävä onkin todistaa, että laajat valtaoikeudet saanut presidentti ei ajaudu diktaattoriksi.
Poliittisen epävakauden ohella Egyptin talous on kriisissä. Ei ole yllätys, että Mursi korostaa talouskasvun merkitystä. Analyytikot kuitenkin epäilevät, pystyykö hän tarvittaviin veronkorotuksiin ja leikkauksiin.
Valtataistelu Egyptissä jatkuu, sillä maassa järjestetään parlamenttivaalit kahden kuukauden sisällä.