Mur­ros­ikä on har­joit­te­lua kohti it­se­näi­syyt­tä – ko­kei­lut, rajojen rik­ko­mi­nen, ka­pi­noin­ti, pu­keu­tu­mi­nen ja meik­kaa­mi­nen kuu­lu­vat nuoren elä­mään, sanoo sek­suaa­li­kas­vat­ta­ja Satu Pert­tu­nen

Seksuaaliseen hyvinvointiin liittyvät oikeudet eivät seksuaalineuvojan ja -kasvattajan Satu Perttusen mukaan toteudu aina nuorten kohdalla.

Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen. Seksuaalikasvatustunnilla kiertävät erilaiset ehkäisyvälineet ovat ymmärrettävämpiä kuin kuvat, kertoo seksuaalikasvattaja Satu Perttunen. Seksuaalikasvatustunnilla kiertävät erilaiset ehkäisyvälineet ovat ymmärrettävämpiä kuin kuvat, kertoo seksuaalikasvattaja Satu Perttunen. Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen.
Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen.
Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Seksuaaliseen hyvinvointiin liittyvät oikeudet eivät seksuaalineuvojan ja -kasvattajan Satu Perttusen mukaan toteudu aina nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla Suomessa. Pahimmillaan seksuaalinen pahaolo vaikuttaa mielenterveyteen.

– Nuorten seksuaalista hyvinvointia rikotaan teoilla ja sanoilla päivittäin. Kaikilla ihmisillä on lupa seksuaalisuuteen kaikissa elämänvaiheissa, syntymästä kuolemaan.

Tammikuun alussa Sysmän yhtenäiskoulun rehtori, Tuula Vuorinen päivitteli 12-vuotiaiden oppilaiden seksuaalisuutta kuten homoutta, lesboutta, ja “hutsahtavaa” pukeutumista YLE:n MOT-ohjelman jutussa.

– Erittäin asenteellista. Nuoret harjoittelevat elämää kohti aikuisuutta, ja siihen kuuluvat kokeilut, rajojen rikkominen, kapinointi, pukeutuminen ja meikkaaminen.

Etupäässä kouluissa suhtaudutaan nuoriin arvostavasti ja ymmärtävästi, mutta Perttunen on myös vieraillut opetustehtävissä koulussa, jossa murrosikää ilmentäviin nuoriin suhtauduttiin ymmärtämättömästi, jopa ylimielisesti.

– Murrosiällä on tärkeä kehitystehtävä kohti itsenäisyyttä. Jos murrosiän kehitystehtävä jää pois, se saattaa ilmetä esimerkiksi kykenemättömyytenä tehdä itsenäisiä päätöksiä. 

Seksuaalikasvatustunnilla kiertävät erilaiset ehkäisyvälineet ovat ymmärrettävämpiä kuin kuvat, kertoo seksuaalikasvattaja Satu Perttunen.
Seksuaalikasvatustunnilla kiertävät erilaiset ehkäisyvälineet ovat ymmärrettävämpiä kuin kuvat, kertoo seksuaalikasvattaja Satu Perttunen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Homo, hetero, trans vai bi?

Seksuaalisuuden määrittelyjä tulee kaiken aikaa lisää, perusjaon hetero, homo, trans ja bi rinnalle.

Queer-määrittely, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”outoa”, jättää auki seksuaalisen suuntautumisen määrittelyn ja lokeroinnin.

– Noin viisi prosenttia nuorista miettii sukupuoltaan ja jotkut pohtivat seksuaalista suuntautumistaan. Ei haittaa, jos lokeroa ei löydä. Queer antaa mahdollisuuden ja aikaa selvittää omaa seksuaalisuutta.

Puberteetin tuomat fyysiset muutokset voidaan pysäyttää hormonihoidolla. Se antaa Perttusen mukaan nuorelle lisäaikaa löytää vastauksia kysymyksiin omasta seksuaalisuudesta.

Toisaalta ihmisellä on tarve määritellä itseään sanoin ja löytää itsensä osana jotain ryhmää.

– Fantasioita, erikoisia ihastuksen ja rakastumisen kohteita saa olla, kunhan ei riko lakia tai satuta ketään.

Vuosia elämästään ulkomailla, Italiassa ja Brasiliassa asunut Perttunen kertoo joidenkin suomalaisten nuorten ja aikuisten ongelman liittyvän omaan kehoon. Kehollinen oleminen on suomalaisille vaikeaa verrattuna vaikkapa Brasiliaan, missä kehollisuus koetaan vapautena.

– Suomalaisen on keskimäärin hankalampi olla toisten seurassa ja hyväksyä oma kehollisuus. Kiusallinen olo itsestään luo kehollista hankaluutta sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa.

Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen.
Parhaiten seksuaaliterveyttä edistetään tukemalla nuorten minäkuvaa sekä ohjaamalla nuoria saavuttamaan hyvät vuorovaikutustaidot, kertoo Satu Perttunen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Onko Okei?

Seksuaalikasvatustunneilla Perttuselta kysytään usein, milloin seurustelun tai seksin harrastamisen voi aloittaa ja mikä on okei.

– Nuoret kehittyvät eri tahtiin. Ikärajaa on mahdoton määritellä, mutta seksin harrastamiseen vaaditaan fyysistä ja henkistä kypsyyttä. Vanhempien tehtävä on opettaa nuori ottamaan vastuuta itsestään ja päätöksistä.

Perttunen on surullisena seurannut uutisointia lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä Oulussa.

– Pitää osata sanoa ei. Koulun ja varsinkin kodin rooli on opettaa omien rajojen määrittelyä ja toisen kunnioittamista.

– Vähättelemättä minkäänlaista seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan vääryyttä tapauksista on vasta tiedossa maalikolle vaikeasti aukeavat rikosnimikkeet, ja silti on jo tehty kaikki mahdolliset johtopäätelmät.

Seksuaalikasvattajana Perttunen näkee kuitenkin valon tunnelin päässä.

– Toivoa on, ja terapiassa traumoista on mahdollisuus päästä hyvällä tavalla yli.

Fakta

Satu Perttunen

Syntynyt 1966 Oulussa.

Kulutti paljon mustaa kajaalia teininä.

Ylioppilas, Madetojan musiikkilukio 1986.

Perheessä aviomies sekä poika.

Kuulevassa seksuaalineuvojana, tekee seksuaalikasvatusta, luennoi, ja tekee seksuaaliterapiaa että lyhytterapiaa opiskelijatyönä.

Portugalin ja italian kielten tuntiopettaja Oulun yliopistossa.

Humanististen tieteiden kandidaatti, Turun yliopisto 1992.

Opiskelee ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa ja seksuaaliterapeutiksi Lapin kesäyliopistossa.

Opiskelee psykologiaa ja kasvatuspsykologiaa Oulun yliopiston maisteriohjelmassa.

Harrastaa yksinlaulua ja juoksemista. Seuraa maailmaa eri uutislähteistä.