Nettikatselun yleistyminen ei toistaiseksi ole suuremmin näkynyt tavallisten tv-lähetysten katsojamäärissä. Muutoksen merkit ovat kuitenkin ilmassa.
Suomalaisesta televisiotarjonnasta julkaistiin torstaina liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehty selvitys. Tarkastelussa olivat kansalaisten vapaasti katsottavissa olevat kanavat.
Tutkimuksen yllättäviin tuloksiin kuului niin sanotun tosi-tv:n vankka osuus kanavien tarjonnasta. Tarkastelussa oli 14 valtakunnallista ilmaiskanavaa, ja niiden ohjelma-ajasta tämän ohjelmistolajin osuus oli viime vuonna 21 prosenttia. Erot kanavien kesken olivat tosin suuret.
Yhtä suuri oli tarjonnassa olevien perinteisten vakavien ohjelmien osuus. Tuo ryhmä jakaantuu asiaohjelmiin, ajankohtaisohjelmiin, uutisiin ja kulttuuriohjelmiin.
Uutiset ja ajankohtaisohjelmat, joita moni kansalainen ilmoittaa ennen kaikkea katsovansa, saavat vain seitsemän prosenttia kaikesta ohjelma-ajasta. Iso osa katsojistakin seuraa ilmeisesti aivan muita ohjelmia mitä ilmoittaa katsovansa kuten ulkomaista fiktiota sekä viihdettä ja kevyttä musiikkia. Niiden osuudet olivat 19 ja 14 prosenttia.
Tosi-tv-ohjelmien hämmästyttävä läpilyönti on yksi seikka, joka todistaa, ettei televisionkatselu periydy samanlaisena sukupolvelta toisella vaan voi muuttua nopeastikin.
Ilmais- ja maksukanavien määrän raju kasvu on jo johtanut yleisön sirpaloitumiseen. Suuren katsojajoukon tavoittaminen on yhä vaativampi – ja useimmiten myös kalliimpi – urakka.
Seikka, joka niinikään hämmentää perinteistä televisiokenttää, on netti-tv:n tulo. Suomessa aloitti viime lokakuussa yhdysvaltalainen Netflix, jolla on sen oman ilmoituksen mukaan 36 miljoonaa katsotaan 40 maassa. Aloitukseensa Suomessa yhtiön ilmoittaa olevansa tyytyväinen.
Yhdysvalloissa Netflixin kasvu on jo merkinnyt sitä, ettei se ole vain vanhojen tv-sarjojen kierrättäjä vaan se tuo markkinoille myös uutta tuotantoa.
Suomessa Netflixin kanssa osuuttaan katsojista hakee myös toinen yhdysvaltalaisyritys, tv-sarjoistaan tunnettu HBO. HBO-sarjoja välittää kaapeleissa Sonera. Meilläkin katsojakisaan tullaan siis jo perinteisten tv-yhtiöiden ulkopuolelta.
Soneran äskettäin julkistaman tutkimuksen mukaan jo seitsemän kymmenestä suomalaisesta katsoo tv:tä verkossa. Yhtiöllä on toki oma intressinsä kuuluttaa nettikatselun yleistymistä.
Tällä hetkellä moni kansalainen katsonee ohjelmia tietokoneelta siksi, ettei nähnyt televisiosta suosikkiohjelmaansa varsinaisena esityspäivänä.
Tutkimustulosta ei kuitenkaan kannata kyseenalaistaa. Television katselu verkossa yleistyy ja sillä on seurauksensa. Mainosrarahoitteisilla kanavilla ne liittyvät ennen kaikkea tulonhankintaan.
Mutta Ylen tarjontakin joutuu verkossa aivan uuteen kilpailutilanteeseen, ei vain suurten nettitelevisioyhtiöiden kanssa vaan myös Youtuben kaltaisten videopalvelujen kanssa.
Suomen suuret televisioyhtiöt vakuuttavat, ettei nettikatselu syö tavallisten tv-lähetysten yleisöjä (Kaleva 12.7.). Näkemys voi olla samalla tavalla optimistinen kuin se sanomalehtien takavuosien oletus, ettei netti vähentäisi paperilehtien lukijoita.