Idea sarjakuva-albumien suomalaisiin murrekäännöksiin saatiin Saksanmaalta. "Tapasimme saksalaisia kollegoita Ranskassa järjestyillä messuilla. He olivat kääntäneet Asterixin yhdelle saksan monista murteista", Sanoma Magazines Finlandissa työskentelevä Antti Hulkkonen kertoo.
Murrealbumit olivat Hulkkosen mukaan Saksassa muutaman vuoden ilmiö. Suomessa niitä on julkaistu jo liki kymmenen. Savonkielisen Asterixin jälkeen idea siirrettiin Aku Ankkaan. Torniossa julkistetun Joulu on jo ovela -albumin jälkeen kaikki Suomen päämurrealueet ovat saaneet oman nimikkoteoksensa.
Murre-Akut alkoivat eteläpohjanmaan murteella kirjoitetusta Isoon taloon ankka -albumista. Sitä on myyty yli 100 000 kappaletta eli eniten murrealbumeista. Seuraavaksi suosituin on ollut stadin slangille käännetty Rotsi on mut byysat puuttuu -albumi.
Albumien ankkatarinat on valittu murrealueille sopiviksi. Peräpohjalaisesta murrealbumista löytyy poroja ja joulupukki. Ensimmäisen tarinan luistelijoiden pilkkikisatkin on siirretty Suomen ja Ruotsin rajalla kulkevalle Tornionjoelle.
Jokainen albumi on lisäksi saanut murrealueelle sovitetun kansikuvan. Ne on piirtänyt suomalainen ankkapiirtäjä Kari Korhonen.