Murmansk Suomalaiset palasivat torstaina mietteliäissä tunnelmissa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) vetämältä vienninedistämismatkalta Murmanskiin. Yritysten edustajilla ei ollut uusia sopimuksia takataskuissaan näin lyhyen reissun jäljiltä, mutta näkemykset olivat samansuuntaisia: tämä oli hyvä alku, ja takaisin on jotenkin tultava.
Väyrysen matkan avulla suomalaiset yrittivät saada joukolla jalkaansa oven väliin, kun alkavat jättiurakat ovat valmistelussa.
"Jotakin on opittu menneistä vuosista. Ei käynyt kuten Norjan Snöhvitissä. Ministerille täysi kymppi tästä toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa, ja se on suomalaisesta yrityselämästä ja hallinnosta kiinni", kommentoi Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki. Norjassa suomalaiset myöhästyivät liikkeellelähdössään.
"Tällaisia näyttäviä operaatioita ilman muuta tarvitaan", kiittää myös Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva.
Oulun kaupunginjohtajalle Matti Pennaselle Venäjä on ennestään tuttu mutta Murmansk ei. Hän tapasi retkellä paikallisen kollegansa. "Täällä oli ennen todella heikot ajat, mutta ei enää. Muutos tapahtuu ja investoinnit lähtevät liikkeelle", hän sanoo.
Alkavat projektit ovat Pennasen mielestä globaalia luokkaa ja hän pohtii, mistä tulevat resurssit ja työntekijät, kun koko infrastruktuuri peruspalveluista alkaen on rakennettava uusiksi. "Mitä tämä merkitsee meille? Oulun seutu joutuu miettimään sitä."
"On yli viisi vuotta yritetty tuoda esiin, että Suomen pitää näkyä täällä. Norja on mukana huomattavasti näkyvämmin. Tämä matka on selvä askel läsnäolon vahvistumiseen", kiittää puolestaan Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.
Hänkin ihmettelee, mistä tarvittava uusi työvoima tulee.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen on kiertänyt venäläisiä kumppaneita lähialueilla. Nyt hän tutustui Murmanskin teknilliseen yliopistoon, jossa käydyt neuvottelut olivat laihanlaisia isäntien heikon valmistautumisen vuoksi. Oppilaitos näytti olevan sekoitus yliopistoa ja ammattikorkeakoulua.
"Luonnonvarojen hyödyntäminen tuo heillekin kovat paineet. He tarvitsevat hyviä yhteistyökumppaneita, kuten meitä. Arvostan sitä mitä on tehty, mutta nyt pitäisi nousta seuraavalle vaiheelle. Ilmiselvä tarve on ja meidänkin kannattaa täällä olla", Lajunen pohtii ja pitää kieliongelmaa todellisena esteenä: kyllin hyvää englantia puhuvia opiskelijoita ja opettajia ei usein Venäjältä tahdo löytyä yhteisiin ohjelmiin.
Oululaisten mielestä akuutein tarve Murmanskissa näyttäisi olevan käytännön tekijöiden kouluttamisessa.
Pellolainen liikemieslegenda Armas Kristo aikoo suunnata Pellopuun toimintaa myös Murmanskin suuntaan, tosin valtio on ollut nihkeä tonttineuvotteluissa. Murmanskin vientimatkan järjestelyistä hänellä oli terveisiä Finprolle: "Rahat meni, vähän tietoa tuli." Iso osa seminaareista käytiin venäjäksi ja englanniksi, vailla tulkkausta suomen kieleen.
