Ken ikinä on keksinytkään lohkaista, että rohkea rokan syö, on osunut naulan kantaan! Näin voisi päätellä ainakin julkisuuteen putkahtaneista uutisista, joiden mukaan ruokalautaselta saattaa löytyä melkein mitä vain hiiren päästä kumihanskan palaseen saakka.
Hiiren pää löytyi tammikuussa sairaalapotilaan ateriasta Belgiasta tuotujen pakastevihannesten seasta. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tehdyn löydöksen jälkeen vihannesten valmistus-erä vedettiin pois markkinoilta, ja elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua valvova Elintarviketurvallisuusvirasto Evira välitti tiedon löydöksestä myös muiden EU-maiden elintarvikevalvontaviranomaisten tietoon.
Jyrsijän peräpäätä ei tiettävästi ole löytynyt, kertoo ylitarkastaja Taina Niskanen Eviran hygieniayksiköstä.
Hiiren päätyminen pakastevihannesten joukkoon ei ole järin tyypillistä, mutta elintarvikkeiden takaisinvedot ovat sitäkin arkipäiväisempiä, Niskanen arvioi.
"Elintarvikealan toimijat ymmärtävät, että myös heidän oman imagonsa kannalta on parasta vetää virheellinen tuote pois markkinoilta mahdollisimman pian."
Puutteellinen merkintä
tyypillisin tapaus
Maallikon mielestä takaisinvetoja tuntuu olleen viime aikoina tavanomaista enemmän, mutta Niskasen mukaan mitään suurempaa lukumäärällistä hyppäystä ei ole kuitenkaan viime vuosina tapahtunut.
"Sellaista 30-40 takaisinvedon vuosivauhtia mennään. Vuonna 2005 niitä oli 26, toissa vuonna 35 ja viime vuonna 37 kappaletta. Tänä vuonna niitä on toistaiseksi ollut seitsemän."
Syyt takaisinvedoille vaihtelevat. Myynnistä poiston syynä voi olla tuotteen mikrobiologinen, kemiallinen tai fysikaalinen virhe, mutta myös esimerkiksi se, että keksipakkauksesta puuttuu maininta allergiaa aiheuttavasta ainesosasta kuten pähkinästä.
"Jos ei ole allerginen pähkinälle, tuotteesta ei ole mitään haittaa, mutta allergiselle tuote taas voi olla hyvinkin vaarallinen", Niskanen huomauttaa. "Tällainen merkitsemättä jäänyt allergeeni on myös yleisin syy takaisinvedoille."
Mikrobiologisesti virheellisessä tuotteessa voi olla haitallinen määrä bakteereita tai viruksia, jolloin tuote voi myös aiheuttaa vaaraa terveydelle.
"Jossain kuivatuissa hedelmissä taas hiiva- tai maitohappopitoisuus voi lisääntyä, jolloin pakkaukseen tulee kaasua ja se pullistuu. Tuotteen itsensä ei tarvitse olla välttämättä terveydelle vaarallinen."
Murkinapakkauksesta voivat tehdä epäkelvon myös torjunta-aineiden jäämät tai säteilytetyt ainesosat. Astioita taas joudutaan vetämään markkinoilta esimerkiksi kadmiumin tai muiden haitallisten aineiden vapautumisvaaran vuoksi.
Elintarvikkeiden fysikaalisia virheitä ovat niin sanotut vierasesineet, kuten vaikkapa se kuuluisa hiirenpää. Jyrsijän jäänteitä todennäköisemmin ruokatavarasta voi löytyä toukkia ja kuoriaisia, samoin kuin vaikkapa lasin tai metallin siruja.
Hyönteiset saattavat pesiytyä jauhopussiin esimerkiksi varastointivaiheessa, oliivi- tai sillipurkin lasinsirut taas saattavat olla peräisin tuotantolinjalla särkyneestä purnukasta. Lihavalmisteen metallinsirut voivat olla lähtöisin valmistuslaitteesta - tai jos kyse on jäniksen tai hirven kaltaisesta riistaeläimestä, hauleista tai luodeista.
"Eläinperäisissä tuotteissa takaisinvetoja joudutaan tekemään ehkä harvemmin kuin kasvikunnan tuotteissa. Tämä johtuu siitä, että lihaketju on EU:ssa erittäin tarkasti valvottu ja Suomessa erityisesti jo salmonellan ehkäisemiseksi", ylitarkastaja Niskanen sanoo.
Niskanen arvioi, että Suomessa takaisinvedettävät tuotteet ovat useimmiten lähtöisin ulkomailta.
Omavalvonta
perusvaatimus
Niskasen mukaan elintarviketuotannon toimijoiden omavalvonta on nykyään perusvaatimus kautta maailman. Tehokkaimmin hän arvioi sen toimivan EU:n alueella ja Yhdysvalloissa. Alkunsa omavalvonta sai 1980-luvulla Yhdysvalloista, ja Suomessa se otettiin käyttöön 1990-luvun alussa eli ennen
EU:hun liittymistä.
"Lähtökohtana on, että tuottaja vastaa tuotteidensa turvallisuudesta ja laadusta. Tämä on paras keino arvioida, hallita ja estää elintarviketuotannon riskejä. Viranomainen puolestaan valvoo tarkastuksin ja pistokokein, että omavalvonta toimii", ylitarkastaja Niskanen kertoo.