Poliisi löysi viime vuonna erään murhatutkinnan yhteydessä sisällissodan aikaisen metsähaudan, jonka neljästä vainajasta onnistuttiin lopulta tunnistamaan kaksi. Tunnistetut vainajat olivat 24-vuotias Karl Ivar Stenroos ja 15-vuotias Niilo Johannes Lindqvist. He olivat syntyneet vuosina 1893 ja 1903, keskusrikospoliisi kertoi torstaina.
Poliisi arvelee, että saksalaiset mahdollisesti ampuivat kaksikon, koska epäilivät heidän kuuluneen punaisten joukkoihin. Teloitusten epäillään liittyneen Hausjärvellä huhtikuussa 1918 käytyihin taisteluihin.
Ristillä merkityssä haudassa oli myös kaksi muuta miestä, joita ei pystytty tunnistamaan.
Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs pitää kokonaisuutta poikkeuksellisena.
- Ei ole poliisin perustyötä tutkia sata vuotta vanhoja asioita, koska siitä ei voida ketään saattaa rikosvastuuseen. Siitä huolimatta oli aika itsestäänselvyys, että kun se hauta kerran oli avattu, niin vainajat myös pyritään tunnistamaan, Töyräs sanoo STT:lle.
Kolme vainajaa haudataan Hausjärven hautausmaalle ja Stenroos Hyvinkäälle samaan hautaan vaimonsa kanssa, KRP kertoo.
Hausjärvi sijaitsee Kanta-Hämeessä.
"Kaikki tukee sitä, että miehet tulkittiin punakaartilaisiksi"
Tapauksen tutkinnassa auttoi Töyrään mukaan se, että yksi jutun tutkijoista, rikosylikonstaapeli Juha Lehto, sattui olemaan aikaisemmalta koulutukseltaan historian tutkija.
- Hän tunsi metodit ja kirjallisuuden ja pystyi hyvin paljon saamaan esille kuvauksia ja tietoa vuoden 1918 tapahtumista kaikkiaan ja pystyi sitä kautta lähestymään tätä problematiikkaa, keitä nämä henkilöt voisivat olla, Töyräs sanoi.
Lehdon mukaan kaikki tapauksessa selvinnyt tukee sitä, että vainajat on aikanaan tulkittu punakaartilaisiksi.
- Sanon tulkittu punakaartilaisiksi, koska kaikki, paikka, aika, hautaustapa ja perinnetieto, viittaavat siihen, että miehet on teloitettu ilman asian sen suurempaa tutkimista ja pöytäkirjaamista. Esimerkiksi samoina päivinä samoilla seuduilla on joutunut saksalaisten ampumaksi valkoisia kannattanut nainen, joka oli epäonnekseen pukeutunut punaiseen villapaitaan, Lehto kertoo sähköpostitse.
Paikallisten asukkaiden kuulopuheita yhdisti Lehdon mukaan käsitys siitä, että haudassa oli punakaartilaisia. Tutkinnan aikana poliisi kävi lisäksi läpi arkistoja ja painettua paikallishistoriaa. Paras lähde oli Lehdon mukaan Lasse Toivolan teos Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918.
Kirja kertoo Lehdon mukaan muun muassa, että saksalaiset ampuivat kylään saapuessaan punaisten vartiomiehen. Kirjan mukaan mies haudattiin kolmen muun miehen kanssa hautaan, jonka päällä myöhemmin nähtiin puuristi ja punaisia kukkia, Lehto sanoo.
DNA selvitettiin haudasta löytyneistä luista
Hausjärven metsähauta löytyi viime keväänä yleisövihjeen perusteella erään murhatutkinnan yhteydessä. Hauta oli muutaman kilometrin päässä 1990-luvulla henkirikoksen uhriksi joutuneen naisen löytöpaikasta. Naisen kuolemaan liittyvä rikos on yhä ratkaisematta.
Metsähaudan löytymisen jälkeen KRP pyysi vihjeitä vainajien tunnistamiseksi.
- Vihjeitä tuli perheiltä ja suvuilta, joissa oli perimätieto kulkenut, että joku henkilö on tiettynä aikana kadonnut, Töyräs sanoo.
Vihjeitä tuli kaikkiaan 30 ja niiden avulla vainajien luista saatua DNA:ta pystyttiin vertaamaan omaisten DNA:han.