Helsinki Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -romaanillaan potin räjäyttänyt Mikael Niemi on tehnyt uuden aluevaltauksen rikoskirjailijana. Nyt suomeksi Likeltä ilmestynyt dekkari Mies joka kuoli kuin lohi sijoittuu sekin Tornionjokilaakson Pajalaan. Tarina alkaa kirjan nimen mukaisesti siitä, kun kotiavustaja Rauha Jauhojärvi löytää työkeikallaan brutaalisti lohen lailla tapetun eläkeläisen.
Kotiavustaja Rauha Jauhojärvi on todellinen Pajalassa asuva henkilö, kuten nelisenkymmentä muutakin kirjassa vilahtavaa sivuhahmoa.
Tapetun tullivirkailijan tapausta saapuu selvittämään tutkija Therese Fossnes keskusrikospoliisista Tukholmasta. Therese joutuu hämilleen paikassa, jossa miehet näyttävät perunoilta, ja jossa puhutaan suomea, vaikka ollaan Ruotsissa.
Kielikysymys nousee kertomuksessa isompaan rooliin kuin murhatarina. Niemi on kirjoittanut ruotsalaiselle dekkariperinteelle ominaisesti yhteiskuntakriittisen rikosromaanin. Tornionjokilaaksossa puhuttavan meän kielen tulevaisuus huolettaa kirjailijaa.
- Nuoret suhtautuvat meän kieleen nykyään hyvin positiivisesti, sillä ei ole enää hävettävää statusta. Siinä mielessä sen asema on parantunut. Huono puoli on se, että nuoret eivät enää osaa puhua sitä, kirjailija harmittelee.
Niemi ajatteli, että dekkari olisi hyvä tapa käsitellä aihetta. Mikäs sen mehevämpi symboli kuin se, että murhatulta mieheltä on sananmukaisesti revitty kieli suusta.
Taistelua kuolevan kielen oikeuksista
Kuolevan kielen oikeuksista käydään Tornionjokilaaksossa todellisuudessakin taistelua, muttei sentään niin veristä kuin kirjassa. Aktivisteilla on muun muassa oma radioasema ja koulussakin kieltä opetetaan, vaikkei monen mielestä vielä tarpeeksi. Meän kieli sai Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman vuonna 2000.
- Isäni on ollut poliisi Pajalassa, sekin osaltaan inspiroi minua kirjoittamaan rikosromaanin, kirjailija lisää.
Nykyään eläkkeellä oleva meänkielinen Åke Niemi on mukana kirjassa myös. Hän on sitä sukupolvea, joka piestiin koulussa jos tunnilla puhui suomea. Kirjailijan äiti on puoleksi saamelainen ja hänen kielensä on ruotsi.
- Käsittelen romaanissa paljolti identiteettiä, sillä olen itse joutunut miettimään omaani koko ikäni. Olenko suomalainen, ruotsalainen vai saamelainen? Mikä minä olen? Etelä-Ruotsissa joudun selittämään koko ajan, miksi sukuniemeni on Niemi jos en kerran ole juuriltani maahanmuuttaja Suomesta. No olenhan minä tavallaan, mutta jostain 500 vuoden takaa.
Mikael Niemellä on hollantilainen vaimo ja kaksi lasta. Perhe asuu Pajalassa. Kirjailija näyttää kuvaa, jossa hän poseeraa kahden pienen poikansa kanssa hirvensarvet sylissään.
- Ensimmäinen ampumani hirvi. Ampuja saa kielen, sarvet, sydämen ja fileen, muut osat jaetaan jahtiporukan kesken. Hirven kieli on muuten älyttömän hyvää, Niemi virnistää.