Suomalaissaksalainen Kim Dotcom on kiinnostavimpia ja kiistellyimpiä nettimaailman vaikuttajia. Toiset näkevät hänessä vapaan internetin sankarin, toiset ylipainoisen verkkorikollisen.
Julkkisten seurassa ja kalliiden lelujensa kanssa mielellään näyttäytyvä Dotcom tuli tunnetuksi ja rikkaaksi Megaupload-tiedostonjakopalvelullaan. Sillä hän sai myös kannoilleen Yhdysvaltojen viranomaiset ja tekijänoikeusjärjestöt, jotka halusivat tehdä lopun laittomasta tiedostojen jakamisesta palvelussa.
Viranomaiset saivat suljettua sivuston tammikuussa 2012. Hieman myöhemmin poliisi teki näyttävän ratsian Dotcomin kartanoon Uudessa-Seelannissa.
Ratsia ja sitä seurannut pidätys nousivat Suomessakin isoksi uutiseksi. Median kiinnostusta tapaukseen lisäsi uutiskuvissa näkynyt siniristilippu, joka liehui Dotcomin kartanon katolla poliisioperaation aikana. Suomi sai uuden superjulkkiksen.
Takuita vastaan vapaaksi päässeellä Dotcomilla on riittänyt tohinaa tänäkin vuonna.
Hän on ehtinyt muun muassa perustaa uuden Mega-palvelun, jonka keskeinen toiminta-ajatus on sama kuin suljetulla edeltäjällään: ihmiset voivat tallentaa verkkoon tiedostojaan ja jakaa niitä toisilleen. Vuoden alussa aloittaneen Megan merkittävin ero verrattuna Megauploadiin on tiedostojen vahva salaus.
Palvelun avaaminen sattui Dotcomin kannalta erinomaiseen saumaan.
Edgar Snowden vuoti kesäkuussa lehdistölle tietoja Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston NSA:n verkkotiedustelusta, mikä on lisännyt kysyntää palveluille, jotka ovat – tai ainakin uskotaan olevan – NSA:n ulottumattomissa.
Snowdenin vyöryttämät paljastukset ovat tehneet selväksi sen, että yhdysvaltalaiset internet-jättiläiset, kuten Google, Microsoft, Facebook ja Apple, ovat kaikki NSA:n talutusnuorassa. Kansallisen turvallisuuden ja edun nimissä käyttäjien tiedot ovat NSA:n käytettävissä.
Samalla jättiyhtiöt jatkavat pullistumistaan tarjoamalla erilaisia pilvipalveluita ja tekemällä yritysostoja. Microsoftin viimeaikaiset matkapuhelinostokset ja Pohjois-Suomeen suunniteltu datakeskus ovat konkreettisia esimerkkejä tästä kehityksestä.
Jättiläisten kasvu tarkoittaa myös sitä, että periaatteessa Yhdysvaltojen tiedustelulla on mahdollisuus louhia yhä enemmän tietoa.
Osa ihmisistä vähät välittää, vaikka heidän tietonsa ovat tiedustelun saatavilla. Toisille asialla on merkitystä, vaikka heillä ei sinänsä mitään salattavaa olisikaan.
Jälkimmäisen joukon voi olettaa kasvavan, mitä yksityiskohtaisempaa tietoa NSA:n ja muiden tiedusteluorganisaatioiden toimista tihkuu. Tämä joukko pohtii jatkossa tarkemmin, minne ja minkälaisilla välineillä tiedostonsa tallentaa verkossa.
Dotcom osui siis Mega-palvelullaan sopivaan markkinarakoon. Yrityksen mukaan käyttäjiä on tällä hetkellä on viisi miljoonaa. Määrää voi pitää kohtuullisen suurena.
Myös suomalaisyritykset ovat pyrkimässä samoille tallennusapajille. Esimerkiksi F-Secure on ilmoittanut avaavan oman verkkotallennuspalvelunsa lokakuun lopussa. Julkisuudessa yhdeksi kilpailuvaltiksi on mainittu se, ettei palvelussa ole takaovia, joista NSA:n kaltaiset urkkijat pääsisivät sisälle.
Aikoinaan Suomi pyrki asemoitumaan sillaksi idän ja lännen välille. Maailman muuttuessa sillan tilalle voisi rakentaa turvasataman, johon ihmiset ja yritykset idästä ja lännestä voisivat lastata tärkeitä tietojaan turvallisesti.
Dotcom on uhannut siirtää palvelunsa Islantiin, jos Uuden-Seelannin verkkovalvontaa lisäävä lainsäädäntö menee läpi. Jos näin käy, pyydetään poikaa poikkeamaan kotimaassaan ainakin konsulttikeikan verran.