Hirvinauhasta haetaan apua tieosuuksille, joilla ei ole hirviaitaa, mutta vilkasta hirvieläinten liikehdintää. Muovinauhan toivotaan hidastavan hirvien liikkumista tielle ja saavan osan eläimistä kääntymään kokonaan tien suunnalta pois.
Ajatus on, että nauhaa kummastelemaan ja ylittämään tai alittamaan jääneet eläimet eivät ryntää tielle yhtäkkiä, jolloin autoilijalle jää aikaa reagoida eläimeen. Punakeltainen tai keltainen nauha tien varsilla varoittaa myös autoilijaa vaarasta - jolloin kaasujalkaa tulisi höllätä.
Pohjois-Savossa aloitettiin keväällä kaksivuotinen Tiehallinnon hirvinauhakokeilu valtatiellä 9 Kuopion ja Suonenjoen välillä, jossa on tarkoitus kerätä systemaattista tietoa nauhan hyödyistä. Ilmiönä hirvinauhan käyttö ei kuitenkaan ole uusi, vaan hirvimiesten pitkään käyttämä keino eri puolilla maata.
"Muistan nähneeni hirvinauhaa jo 1970-luvulla tien varsilla", riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulun riistanhoitopiiristä kertoo. Nauhaa on käytetty Oulun seudullakin. "Sitä käytettiin esimerkiksi 1990-luvulla Vaalassa tiellä 22, Vaalan ja Utajärven välillä tieosuudella, joka oli hirvien talvehtimisalueella. Paikallinen riistanhoitoyhdistys levitti nauhat joka talvi kymmenen vuoden ajan estämään hirvikolareita", Kapiainen tietää.
Hänen mukaansa hirvinauha ei korvaa riista-aitaa, "koska hirvet tahtovat oppia ja tottua siihen". Hyöty on ensisijaisesti siinä, että nauha varoittaa autoilijaa ja mahdollisesti hidastaa hirven tuloa tielle. Aita on varmin tapa estää ja ohjata hirvieläinten teiden ylityksiä. "Riistanhoitoyhdistysten talkoilla vetämä nauha on tietenkin monin verroin aitaa edullisempi."
Se tiedetään tiepiirissäkin, ettei nauha estä hirveä menemästä autotielle. Tarkoitus on kuitenkin pidemmän seurannan kautta selvittää, onko ympärivuotisesta nauhasta apua. Tällaista systemaattista tietoa nauhan toimivuudesta ei ole, tienpidon suunnittelija Raimo Kaikkonen Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiristä kertoo.
Samalla kun nauhan kuntoa täytyy seurata ja paikata sitä poikkimenneistä kohdista, saadaan myös selville kohtia, joissa hirvet ylittävät tietä.
Muita keinoja hirvikolarien estämiseksi on tien reunustojen raivaus näkyvyyden parantamiseksi. Pohjois-Karjalassa kokeillaan paraikaa myös, miten nuolukivien sijoittelu vaikuttaa hirvionnettomuuksiin. Hajustekarkotteen yhdistämistä hirvinauhaankin on kokeiltu, mutta Oulun riistanhoitopiirin Kapiainen ei usko sen toimivan. "Karkotteen teho perustuu siihen, että hirvi maistaa sitä ja näin sitä käytetään esimerkiksi taimikon suojaamisessa. Muuta tutkittua tietoa sen karkottamistehosta ei ole."