Kolumni

Muovin käyttöä on ra­joi­tet­ta­va tai tu­keh­dum­me siihen

Muovisten kantokassien pitäisi lähivuosina siirtyä kovaa vauhtia historiaan tai ainakin niiden pitäisi olla kierrätysmuovista valmistettuja.

Muovisten kantokassien pitäisi lähivuosina siirtyä kovaa vauhtia historiaan tai ainakin niiden pitäisi olla kierrätysmuovista valmistettuja. Muovipussien tilalle on lupa odottaa paperikassien näyttävää paluuta. Muovin loppulaskenta on alkanut.

Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto sopivat pari vuotta sitten EU:n pakkausjätedirektiivin mukaisista toimista muovipussien vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää muovikassien käyttöä niin, että vuoteen 2025 mennessä niitä käytettäisiin vain 40 kappaletta asukasta kohden vuodessa.

Muovikassi ruokakaupan kassalla on ollut pitkään maksullinen, mutta Green deal -sopimuksen myötä maksua peritään myös erikoiskaupan kasseista. Kauppakohtaisesti muovikassien määrän vähentämisessä on saatu paikoin hyviä tuloksia.

Muovikassien käyttö on meillä ollut kansainvälisesti varsin maltillista, noin 55 kassia vuodessa asukasta kohden. Luvussa eivät kuitenkaan ole mukana irtotavaran pakkaamiseen käytettävät kevyet muovipussit, joita on yhä varsin vapaasti saatavilla. Maksamisen yhteydessä sen sijaan ei enää tarjota pikkupussia rutiininomaisesti, vaan sen saa tarvittaessa.

Suomessa luotetaan siihen, että tiedostava kuluttaja valitsee lopulta ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Paperikassikin on muistettava kierrättää, jotta se ilmastovaikutuksiltaan ei häviäisi muovikassille. Ikävä tieto nimittäin on, että valmistusvaiheessa muovikassi voi olla paperikassia säästävämpi vaihtoehto, koska paperikassin valmistuksessa kuluu enemmän vettä ja energiaa.

Muovikassien holtittomaan käyttöön tuli kiinnitettyä huomiota jo vuosikymmeniä sitten. Rantalomilla ja aavikkosafareilla ei voinut olla näkemättä kaikkialla pusikoissa ja teiden varsilla leijailevia ohuita muovikasseja.

Vastaavaa roskaamista ei ole ollut Suomessa havaittavissa, vaan muovikassit päätyvät, parhaassa tapauksessa useaan kertaan käytettynä, elämänkaarensa päätteeksi jätteenpolttouuniin. Useissa maissa muovipussien käyttö on viime vuosina kokonaan kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu.

”Mikromuovi koituu pahimmassa tapauksessa omaksi kohtaloksemme.”

Ympäristötietoinen ja säästäväinen kuluttaja käyttää luonnollisesti kestäviä ja pestäviä kankaisia laukkuja ja kestokasseja.

Kuluttajan kauppakassivalinnat ovat vain yksi tekijä ketjussa, jossa muovin käyttöä pitää vähentää. Kuluttajat kantaisivat kotiin ruokiensa ja ostamiensa tavaroiden kääreenä mielellään huomattavasti nykyistä pienempiä muovijätevuoria.

EU:n ympäristöministerit keskustelevat ensi kuussa EU-komission vastikään julkaisemasta muovistrategiasta. Muovin kierrätys ja talteenotto on monissa maissa hoidettu huonosti. EU-tavoitteiden mukaisesti kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.

Suomessakin kaivataan nykyistä huomattavasti parempaa muovin talteenottoa ja kierrätystä hyvin toimivan paperi-, lasi-, ja metallikierrätyksen rinnalle.

Pitkän päälle luontoon kulkeutuvat muovit aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa ympäristölle, ihmisille ja eläimille. Viime aikoina on havahduttu erityisesti vesistöihin ja valtameriin päätyvän mikromuovin vaaroihin. Ravintoketjun myötä mikromuovi koituu pahimmassa tapauksessa omaksi kohtaloksemme.

Mieluiten käyttäisi myös vaatteita, joiden raaka-aineena ei ole öljypohjaisia polyestereita. Tekniset muovit ja myös puuvilla ovat korvattavissa puukuiduista valmistettavilla langoilla ja kankailla.