"Ehkä Suomi on niin pieni maa, että tänne mahtuu kuvataiteessakin vain yksi muoti kerrallaan", nauraa muotokuvamaalauskurssin opettaja, taidemaalari Pauliina Turakka-Purhonen.
"Vaikkapa Brittein saarilla muotokuva on ollut jatkuvammin esillä, ja muotokuvamaalareiden, esimerkiksi Lucien Freudin, näyttelyt ovat kiertäneet Eurooppaa."
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt 21 vuoden tauon jälkeen muotokuvamaalauskurssin. Opettajina toimivat taidemaalarit Pauliina Turakka-Purhonen ja Viggo Wallensköld.
Rovaniemellä parhaillaan käynnissä olevalle kurssille haki 222 ammattitaiteilijaa, mukaan mahtui 16. Muotokuvakursseja järjestetään muuallakin ja pitkän tauon jälkeen henkilökuvia näkee enemmän myös näyttelyissä.
Suuren
yleisön taidetta
Turakka-Purhoselle muotokuvan tekeminen on ollut aina luonnollista.
"Olen aina piirtänyt ja ihmisen kuvaaminen on sekä kiinnostavaa että haasteellista. Muotokuvan tekotilanteessa malli ja taiteilija kohtaavat. Tulos on aina tekijän tulkinta kuvattavasta. Tärkeää on läsnäolo: joku maalaa jonkun jossain paikassa. Ja tietenkin maalauksen tulee kestää tarkastelua."
Muotokuva on suuren yleisön taidetta.
Rafael Wardin maalaamaa tasavallan presidentti Tarja Halosen muotokuvaa (2002) jonotettiin katsomaan. Muotokuva herättää ehkä eniten keskustelua kuvataiteessa julkisten veistosten jälkeen. Niinpä kuvan tilaajallakin on odotuksensa työlle.
"Ihanteellisinta olisi, jos tilaaja tutustuisi etukäteen tarjolla oleviin muotokuvantekijöihin ja valitsisi itselleen sopivan taiteilijan. Näin ristiriitoja muotokuvaa tehtäessä ei syntyisi", sanoo Turakka-Purhonen.
Oululainen taidemaalari Päivi Pussila on yksi kurssin osallistujista. Hän pohtii muotokuvan suosion syitä: "Muotokuva muodostaa suvantopaikan jatkuvassa median kuvavirrassa. Se on pysähtynyt, mutta myös ainutlaatuinen kuva. Muotokuvan skaala on nyt laaja, yhdistäväksi tekijäksi voisi ajatella pyrkimystä irti traditioista. Rajoja kuitenkin on aina, oman ajan konventioita on vain vaikea tunnistaa."
Toimialana muotokuvamaalaus
Ivalossa työskentelevä taidemaalari Jouko Alapartanen kuuluu siihen joukkoon, jolle kurssi on suunnattu: Hän on taidemaalari, jonka tuotantoon muotokuvat jo kuuluvat kiinteästi.
Taiteilijan olemattomaan sosiaaliturvaan turhautunut Alapartanen on perustanut yrityksen, jonka keskeinen toimiala on muotokuvamaalaus.
"Aina se postinjaon voittaa", Alapartanen kuittaa kysymyksen muotokuvamaalauksen kiinnostavuudesta.
"Mutta vakavasti puhuen ammattitaiteilijan on tietenkin mielekkäämpi tehdä oman alansa työtä kuin hanttihommia muualla. Olen maalannut jonkun verran tilausmuotokuvia ja koen sen luontevaksi osaksi työtäni. Usein maalaus lähtee liikkeelle väristä, joka mallista nousee. Joskus lähtökohta on pelkkä valo."
Kurssille estotonta ylistystä suitsuttava Alapartanen sanoo saaneensa sen, mitä tuli hakemaan.
"Kun tekee yksin hommia työhuoneessaan, tarvitsee sen vastapainoksi välillä tällaista. Opettajien ohjaus vie työtä eteenpäin ja mallin piirtämisen tärkeys muistuu mieleen. Täytyy vain toivoa ettei aikaväli seuraavaan kurssiin muodostu yhtä pitkäksi kuin edelliseen."
Muotokuvakurssi jatkuu heinäkuun kolmanteentoista päivään. Loppunäyttely avautuu Lapin yliopiston tiloissa 12.7. Siellä on nähtävillä muun muassa kursseilla maalattuja julkkismuotokuvia, malleina maaherra Hannele Pokka ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio.