Muo­toi­lus­ta uutta lii­ke­toi­min­taa

"Ei pidä jäädä siihen voivottelutilanteeseen, että maailma muuttuu ja globalisaatio vie tuotannon Suomesta", sanoo teollinen muotoilija, Creadesignin toimitusjohtaja Hannu Kähönen.

Hannu Kähönen on vienyt suomalaista muotoiluosaamista myös Japaniin. Kähösen vetämässä projektissa on etsitty bambusta teolliseen valmistukseen sopivia arjen käyttöesineitä. Syntyi muun muassa haarukoita ja kulhoja.
Hannu Kähönen on vienyt suomalaista muotoiluosaamista myös Japaniin. Kähösen vetämässä projektissa on etsitty bambusta teolliseen valmistukseen sopivia arjen käyttöesineitä. Syntyi muun muassa haarukoita ja kulhoja.

Muotoilija Hannu Kähönen esitelmöi tänään kello 18.15 Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa
aiheesta Form follows - what?

"Ei pidä jäädä siihen voivottelutilanteeseen, että maailma muuttuu ja globalisaatio vie tuotannon Suomesta", sanoo teollinen muotoilija, Creadesignin toimitusjohtaja Hannu Kähönen.

Näkemysvinkkeliä kääntämällä ja uusia lähtökohtia etsimällä löytyy uutta yritystoimintaa ja valmistusmahdollisuuksia, hän uskoo.

Muotoilijan ideasta syntynyt yksikin tuote voi olla riittävä, kun tajutaan maailmanlaajuiset markkinat. Globalisoituminen on siis myös mahdollisuus.

"Esimerkiksi meitä ikänäkövaivaisia on entistä suuremmat joukot Euroopan, USA:n ja Japanin markkinoilla", Kähönen mainitsee yhden kuluttajaryhmän, joka on melko pieni Suomessa, mutta suuri ostokykyinen joukko maailmassa.

Kähönen on Suomessa muotoilun kärkinimi, mutta hän ei hienostele designilla. Päinvastoin, hänkään ei ymmärrä miksi ihmisille tarjotaan niin tyylikkäitä esineitä, ettei niitä voi käyttää.

"Designtuotteissa hyväksytään ulkonäön kustannuksella vaikka mitä. Mutta kyllä sellainen tyylikäs kasari, joka tyhjänä kippaa nurin, tulee jäämään pelkäksi kuriositeetiksi."



Ei ole muotoilua
ilman liiketoimintaa


Teollisena muotoilijana Kähöstä lähellä ovat tuotanto ja markkinointi. Hän on luonut uuden toimintamallin, jonka mukaisesti syntyneitä esineitä oli äskettäin näyttelyssä Helsingissä. Tuotantoon ovat siirtymässä muun muassa Martelalle suunniteltu klaffituoli 2F sekä Muovix Oy:lle ja Tulikivi Oyj:lle suunniteltu, identtisistä palasista koottava, ympäristörakentamiseen tarkoitettu klapi-silta.

Konseptiin kuuluu, että Creadesign luo yritykselle muotoiluinnovaation sekä lisensioi sen kansainvälisille jakelijoille ja valmistajille. Innovaation hyödyntäjä saa valmiit suojatut tuotteet ja palvelut, ja voi itse keskittyä keskeisimpään osaamiseensa.

"Meillä ei ole muotoilua, jos ei ole liiketoimintaa. Eikä liiketoimintaa ilman markkinointia. Tarvitaan se kokonaisuus, jotta voidaan luoda uusia brändejä, niistä ideoita ja kaupallisia tuotteita. Tämä kokonaisuus on se voima ja mahdollisuus, joka vie eteenpäin", Kähönen miettii.



Materiaalin kierrätystä
ei ole ideoitu riittävästi


"Form follows function" on viime vuosisadan alkupuolella syntynyt, myös arkkitehtuurin tyylisuunnan eli funkkiksen synnyttänyt muotoilun ohjenuora. Kähönen esitelmöi tänä iltana Oulussa kuitenkin otsikolla "Form follows - what?".

"Muotoilua ohjaavat uudet lähtökohdat esteettisyyden ja käyttötarkoituksen lisäksi. Tuotteen ulkonäön pitää vahvistaa sitä mielikuvaa, jonka yritys haluaa itsestään antaa. Ja käyttäjiä, heidän elämäntyylejään tutkitaan entistä tarkemmin. Myös trendit, se mitä maailmassa tapahtuu, vaikuttaa muotoihin. Trendeissä on jo pitkään ollut vallalla retrobuumi, josta itse en ole innostunut, mutta joka kaupalliselta kannalta on joskus järkevää", Kähönen sanoo.

Sitä enemmän Kähöstä kiinnostaa muotoilun ympäristölähtöinen suunnittelu, jossa löytyy paljon mahdollisuuksia tehdä uutta.

"Materiaalin kierrätystä ei ole ideoitu riittävästi muotoilussa."

Kähönen itse on innostunut kierrätysmuovista. Hän ylistää muovia muotoilijan materiaalina.

Muotoilun uusia lähtökohtia on myös "design for all" -ajattelu, kun väestö ikääntyy. Samoin erityisryhmät kiinnostavat muotoilijoita.

"Kuitenkaan toistaiseksi kukaan ei ole halunnut tehdä esimerkiksi peruskännykkää, jossa olisi suuret näppäimet ja suuret tekstit, mutta joka samalla olisi hyvän näköinen. On harhaluulo, ettei esteettisiä keinoja olisi. Tavoitteita ei vain ole asetettu oikein. Mutta sekin, mikä ei ole kiinnostavaa, seksikästä, muuttuu kun siitä on saatavissa rahaa", Kähönen toteaa.

Ilmoita asiavirheestä