Teollisten muotoilijoiden määrä ja merkitys teollisuudessa on reilun kymmenen vuoden sisällä muuttunut aivan dramaattisesti. "Sen ovat pystyneet hahmottamaan toistaiseksi vain muotoilijat itse", sanoo teollisen muotoilun tutkija Anna Valtonen.
Hän on tutkinut väitöstyössään tätä muutosta Suomessa. Valtonen on työskennellyt 10 vuotta alalla Nokian palveluksessa.
Anna Valtonen määrittelee myös teollisen muotoilijan toimenkuvan uudelleen. "Taitelijaa oikeampi kuva on tietoyhteiskunnan tehtäviin erikoistunut asiantuntija", hän toteaa.
Sellainen suunnittelee materiaaleja, värejä tai vaikkapa mikroprosessorin sisältävien laitteiden näyttöjä tai kuluttajien kokemuksia. Entistä enemmän muotoilijoita on myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Globaalissa kilpailussa muotoilu on innovaation lähde ja osa yrityksen strategiaa. "Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että yrityksellä ei olisi markkinointia. Sama on tapahtumassa muotoilun kohdalla", Valtonen vertaa.
Teollinen muotoilu onkin siirtynyt kulttuurin saralta talouden puolelle. "Vieläkin jaetaan muotoilupalkintoja, mutta oikeammin menestys on luettavissa pörssikursseista", tutkija naurahtaa.
Joka viides
töissä Nokialla
Valtonen haastatteli tutkimukseen 25 teollista muotoilijaa. Palkintoja kahmineet Suunto, Metso ja Fiskars esitellään, mutta mielenkiintoisin luku on Nokia, joka on eniten vaikuttanut koko maan teollisen muotoilun tilaan koulutusmääriä myöten. Teollisten muotoilijoiden määrä Suomessa on viisinkertaistunut siitä, mitä se oli 1990-luvun alkuvuosiin asti.
Suomessa on noin 500 teollista muotoilijaa, ja heistä noin 100 Nokian palveluksessa. "Koko Nokian muotoiluorganisaatioon kuuluu moninkertainen määrä muotoilijoita, kuitenkin alle tuhat. Se on satoja", Valtonen pyörittelee lukuja. Tarkempi tieto on liikesalaisuus.
Ulkopuolisia Nokian muotoiluosastolle ei tähän saakka ole päästetty juuri porstuaa pitemmälle. Martti Häikiön vuonna 2002 kirjoittamassa Nokian historiassakin designille on uhrattu vain yksi sivu. Nyt muotoilijoita on syvähaastatellut kollega, joka puhuu heidän kanssa samaa kieltä.
Nokian design-yksikkö alkoi kasvaa vasta 1990-luvun alussa. Haastatteluissa muotoilijat kertovat, kuinka yksiköt kasvavat samaa tahtia kuin kännykät muuttuvat bisnestyökaluista jokapojan luureiksi. Muotoilu tulee teknisemmäksi ja erikoistuu sekä ulottuu kaikkialle, puhelimista verkkopuolen investointihyödykkeisiin.
Julkisuudessa Nokiaa kehutaan tuloksen tekemisestä, mutta viime vuosina on myös haukuttu muotoilusta. Pitkään puuttui simpukkamalli eikä tullut ohuen ohutta puhelinta. Anna Valtonen sanoo, että muotoiluorganisaatiossa palautteeseen suhtaudutaan vakavasti, mutta mitään paniikkia kirjoittelut eivät aiheuta muotoilijoiden keskuudessa.
"Muotoiluun liittyvät asiat on mietitty niin laajoissa tutkimuksissa ja strategioissa", Valtonen sanoo.
Nokia kuitenkin vaihtoi muotoilujohtajan. Vuodesta 1995 tehtävässä oli amerikkalainen Frank Nuovo, viime vuodesta lähtien Alastair Curtis. Monisatapäinen muotoilun henkilökunta edustaa yli 20 kansallisuutta ympäri maailman sijaitsevissa muotoiluyksiköissä, joista vain neljä on Suomessa.
Maapallon mitassa Nokian kokoisia muotoilijoita työllistäviä yrityksiä on useita. Esimerkiksi Sonyn 250 muotoilijaa tuottaa vuodessa lähes 2 000 uutta tuotetta. Fordilla on pelkästään kahdessa Euroopan muotoiluyksiköissä yli 300 muotoilijaa.
