Kiiminkiläiselle muotoilija Anne Pasolle jollakin tavalla taiteeseen liittyvä työ oli itsestään selvä valinta.
"Olen pienestä pitäen piirtänyt, askarrellut ja värkännyt. Kotona sai tehdä isojakin juttuja eikä pienestä sotkusta otettu pulttia", hän muistelee.
Lukiossa luokkakaveri ehdotti Lapin yliopiston muotoilun koulutusohjelmaan hakemista. Koulutusohjelma oli uusi ja muotoilijan työ ei ollut vielä silloin kovin monelle tuttua.
Toimenkuvaa ei aina tunneta vieläkään.
Muotoilua ovat esimerkiksi Iittalan astiat ja taidelasi, mutta Pason mukaan Suomessa ei arjessa mukana olevaa suunnittelua tuoda muotoiluna esiin. Muovikassin tai hienon pakkauksen tekijä jää piiloon.
"Suomessa tietoisuus siitä, että tuotteilla on suunnittelijansa, on vielä nuori", Paso miettii.
Muotoilijan työstä annetaan helposti hieman glamoröösi kuva.
Varsinkin pienessä yrityksessä totuus on toisenlainen. Hyvin usein yksi ja sama henkilö suunnittelee ja myy. Näin on myös
Pason nykyisessä yrityksessä, koivuvanerista kolmiulotteisia koottavia tuotteita valmistavassa Lovi Oy:ssä.
Anne Paso kertoo tavallaan ajautuneensa yrittäjäksi.
Tytär Oona syntyi Pason valmisttuttua Rovaniemeltä. Perhe asui tuolloin Kemissä, ja lähimmät työpaikat muotoilutoimistoissa olisivat olleet Oulussa tai Rovaniemellä. Yrittäjyys mahdollisti pienen lapsen kanssa olemisen ja puolipäivätyön tekemisen.
Paso ei töiden suhteen nirsoillut, vaan suunnitteli toiminimellään muun muassa logoja, matkamuistoja ja myymälöitä. Mielessä pyöri oman tuoteidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen sen varaan. Idea tuli ja Lovi Oy sen myötä 2006.
Lähtökohtana oli kuusenpallo. Ensin oli tikku, johon kiinnitetyt viilunpalat muodostivat pallon.
"Muotoilija kun olen, halusin tehdä siitä tuotteen", Paso perustelee.
Hän kehitti palloa ja valmisti sen ohuesta koivuvanerista. Idea kantoi ja vanerista leikattujen koottavien tuotteiden perhe alkoi kasvaa.
Nyt siihen kuuluu kortteja, josta voi koota linnun, possun, enkelin, sydämen, pallon, poron tai munan.
Pason suunnittelemia vanerista koottavia puita taas voi nähdä esimerkiksi Ylen Aamu-tv:n
lavasteissa.
Kurpitsa-jakkaran moni on ehkä nähnyt lehtikuvassa, mutta harva tietää sen olevan Kiimingistä kotoisin.
Jakkara syntyi Habitare-messuille 2007. Sen lähtökohta oli vaneripallossa, jonka kappaleiden liitoskohta tuntui sormien välissä lujalta ja tasaiselta.
Pasoa kiinnosti, voisiko pallon tehdä suureen kokoon ja istua sen päällä. Ensimmäinen jakkaran prototyyppi oli pyöreä.
Lopullista mallia varten Paso litisti palloa hieman ja tasoitti sen pohjaa, jotta istuminen olisi mukavampaa.
Yksityisyrittäjän tuotteita myydään pääosin Etelä-Suomessa ja ulkomailla. Suuri osa menee liikelahjoiksi. Paso suunnittelee mallit itse, mutta kuuntelee asiakkaan toiveita tarkasti.
Suunnitteluun kuuluu idean pyöritteleminen aluksi mielessä. Piirroksia syntyy runsaasti - usein kuulakärkikynällä lapuille, joilla sattuu olemaan vapaana valkoista pintaa.
Käsin piirretyn kuvan hän yleensä skannaa ja viimeistelee koneella. Tietokoneella ei saa hänen mielestään samaa tunnetta kuin käsin piirtämällä.
Ensimmäiset versiot tuotteista Paso leikkaa vanerista saksilla. Jos kädet ovat väsyneet leikkaamiseen, hän saattaa tehdä kolmiulotteisen mallin tietokoneella.
Paso leikkauttaa vanerin alihankintana Etelä-Suomessa sijaitsevassa yrityksessä.
Kun kokoaminen jää ostajalle, on tuote hintansa puolesta mahdollista valmistaa kokonaan Suomessa.