Muotikuvauksessa vaatteet ja niiden esittely ovat aina etusijalla. Malli on työväline, jota kuvaaja käyttää saamiinsa tilauksiin. Silti kuvaus on aina mallin ja kuvaajan tiimityötä. Se on sosiaalinen tilanne, jossa henkilökemioilla on suuri merkitys.
"Itselläni ei ole tapana komennella malleja. Teen mieluummin töitä ilon kautta. Eivät nämä hommat niin vakavia ole, että tarvitsisi ihmisiä itkettää. Neuvon kyllä kuvauksissa paljon varsinkin kokemattomampia malleja, mutta en usko käskytykseen. Usein näytän itse millaisia asentoja haluan. Kahden ammattitaitoisen ihmisen tehdessä töitä ei kummallakaan ole syytä ryhtyä hankalaksi", kertoo Jari "Numi" Nummelin.
Nummelin on yksi Suomen tunnetuimpia muotikuvaajia. Hän on kuvannut 10 vuotta ammatikseen oman firmansa nimissä, ja tullut tunnetuksi muun muassa Popstars- ja Mallikoulu 2005 -TV-ohjelmista.
"Olen kuvannut paljon cd-levyjen kansia, muusikoita ja erilaisia mainoksia. Eniten Stockmannin ja Jim&Jillin. Ja tietysti lehtikuvia. Kaikki suomalaiset naistenlehdet on kierretty läpi", Nummelin taustoittaa. Hänen mukaansa Suomen pienissä piireissä käytetyimpiin malleihin tutustuu tehokkaasti. Se helpottaa työskentelyä alalla, jossa työpäivät ovat pitkiä ja aikataulut usein kiireisiä.
Edellytyksenä on rentous, jotta saadaan puhuttelevat kuvat. Muotialalla toimii myös kuvaajia, jotka hallitsevat kuvauksiaan diktaattoreina, eivätkä ujostele määräillä malleja tiukkaankaan sävyyn. Mannekiinit saavat tottua käskyihin kuvaajan hakiessa esiteltävän vaatteen parhaita puolia esille. Numi Nummelin ei kuitenkaan toimi niin: "En voi sanoa kaikkea suoraan, koska haluan säilyttää työssä rentouden. Kuvauksista ei tule mitään, jos malli menee kipsiin kuvaajan suorasukaisuuden vuoksi. Ja tietysti vaatimustaso pitää suhteuttaa mallin kokemukseen. Sitä paitsi monesti vika on hiuksissa tai vaatteissa."
Lehti- ja muotikuvauksissa kameran takana on aina muutakin henkilöstöä kuvaajan lisäksi. Kampaajalla, meikkaajalla ja puvustajalla on omat tärkeät roolinsa prosessissa. Lehtikuvauksissa paikalla on myös toimittaja sekä mahdollisesti hänen assistenttinsa. Silti kuvaaja ei saa antaa levottomankaan ympäristön vaikuttaa työn laatuun. Nummelin myöntääkin, että on joskus joutunut hillitsemään turhan auliisti neuvojaan jakaneita sivusta seuraajia.
Kokemuksesta arvostetaan niin mallien kuin kuvaajienkin keskuudessa. Vaikka Suomesta löytyykin paljon hyviä malleja, on mainostajilla tapana käyttää menestyneitä ja ammattitaitoisiksi todettuja kasvoja. Kokemus on hyväksi ja tunnettavuus on usein kullanarvoista. "Varsinkin nämä ulkomailla työskentelevät tytöt ovat kokeneita ja heillä on itselläänkin näkemystä siitä, miltä milloinkin pitää näyttää. Silloin uskaltaa antaa mallille vapauksia, vaikka totta kai kuvaaja on aina vastuussa työn jäljestä. Kun esimerkiksi Pipsa Hurmerinta on Suomessa, niin kyllä moni yrittää hänet buukata omiin kuvauksiinsa."
Muotikuvaajan työaikataulut ovat vaihtelevia. Lehtikuvat hoidetaan nopealla aikatau-lulla päivässä, mutta vaatemainoksia saatetaan kuvata kahdenkin viikon projekteina. Kuvaajat vaativat asiakkailtaan yleensä vähintään viikon valmistautumis- ja varoitusajan.