Viherpeukaloosi ei välttämättä ole tullut vikaa, ellet saa kesän muotikasvia steviaa viihtymään. Se ei kestä kylmää eikä liiallista kuivuutta tai kosteutta.
– Steviaa on kehuttu vaikka millä adjektiiveilla, mutta todellisuudessa hävikki on hyvin suuri, sanoo mäntsäläläinen hortonomi ja puutarhayrittäjä Matti Vuori muutaman vuoden kokemuksella.
Stevia pääsi viime marraskuussa EU:n markkinointipannasta. Sitä voi nyt markkinoida makeutuskasvina niin kuin on tehty jo vuosikymmenet muualla maailmassa.
Stevia on nopeasti yleistynyt ammattiviljelyssä. Lukuisat lehtijutut ovat synnyttäneet taimille kysyntää, niin että kevään puutarhamessuilla steviahyllyt tyhjenivät ensiksi.
– Myytävät taimet ovat peräisin pistokkaista, jotka tuodaan Suomeen ulkomailta. Kyllä stevia siemenestäkin lähtee, mutta kukkii silloin hanakasti, tietää Vuori.
Siemenet on kylvettävä viimeistään maaliskuun puolivälissä. Joittenkin ohjeitten mukaan sitä ei peitettäisi lainkaan, mutta mäntsäläläishortonomi laittaa päälle vähän maata, usein hienoa hiekkaa.
Iso- ja pienilehtisiä
Steviana myydään niin monennäköisiä kasveja, että niitä luulisi vähintään eri lajikkeiksi, mutta ainakaan toistaiseksi ei iso- ja pienilehtisiä stevioita erotella toisistaan.
– Ulkonäkö vaihtelee sen mukaan, millaisesta kasvista stevian pistokas on otettu, Vuori selittää.
Vuori arvelee steviatutkimuksen saavan meillä vauhtia vasta, kun teollisuus innostuu kotimaisesta viljelystä.
Toistaiseksi ei esimerkiksi tiedetä, kehittääkö Suomen pitkä kesäpäivä steviaan enemmän makeutta samaan tapaan kuin monet muut kasvit saavat aromilisää.
Tarkka kosteudesta
Hortonomi Vuori on havainnut stevian viihtyvän siellä missä pehmeälehtinen basilika. Hän ei suosittele hallanarkoja yrttejä avomaalle kuin eteläisessä Suomessa. Pohjoisempanakin voi kokeilla, jos käytettävissä on kasvihuone, suojainen veranta, terassi tai parveke.
Kosteudesta stevia on erityisen tarkka. Juuristo ei siedä kuivuutta, mutta ei ylenpalttista kosteuttakaan.
– Steviakuolemia voi selittää myös sienitauti.
Vuori ei ole onnistunut pitämään vielä yhtään steviaa hengissä yli suomalaisen talven, ei edes sisällä vanhassa puutalossa.
Stevia toiminee myös makeutuskasvien pioneerina. Sen jäljissä tulee muita Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen aarteita. Jo tänä keväänä on Suomessa myyty atsteekkien sokeriyrttiä, phylaa.