Lahden kaupunginmuseon arkeologin Hannu Takalan Karjala-kiinnostus on johtanut ainutlaatuisen kivikautisen asutuksen jäljille. "Näillä leveysasteilla on tuskin koskaan kaivettu 8–9 000 vuoden takaista asutusta niin syvältä, yli kahdesta metristä."
Takala törmäsi Telkkälän muinaiseen asuinpaikkaan Muolaan Kirkkojärvellä pari vuotta sitten, kun hän kartoitti uudelleen entisen Äyräpään kihlakunnan arkeologia kohteita.
Tämänkesäisiltä kaivauksilta löytyi yli 4 000 esinettä, jotka on toimitettu Pietarin Kunstkamera-museolle.
Lahden Diakonialaitoksen aulassa avattiin keskiviikkona kaivauksista kertova pieni valokuvanäyttely. ”Tutun kamaran alta” nähtäneen kevätpuolella myös Karjala-talossa Helsingissä.
Telkkälän syvemmät kulttuurikerrokset ovat säilyneet luonnonmullistuksen ansiosta. Muinainen asuinpaikka jäi tulvaveden alle, kun Vuoksi puhkesi ja Saimaasta vyöryi vettä Laatokkaan noin 3000 eKr. Kirkkojärvi eriytyi noin 1000 eKr, kun Neva puhkaisi uomansa Laatokasta Suomenlahteen.
Telkkälään tuli sittemmin uudelleen asutusta, jonka jälkiin arkeologit törmäsivät ensin. Koekaivauksissa havaittiin, että syvemmältä löytyy vielä vanhempaa materiaalia.
Telkkälän eri kulttuurikerrosten tarkempi ajoitus on vielä kesken.
Hannu Takala valmistelee julkaisua ryhmänsä tähän mennessä paikantamista noin 100 arkeologisesta kohteesta. Suurin osa tunnettiin jo ennen Karjalan luovutusta.
Neuvostoliiton ja Venäjän aikana uusia löytöpaikkoja kirjattiin vain kymmenkunta. Takalan mukaan venäläisillä ei ollut rahaa eikä kovin suurta kiinnostusta Kannaksen tutkimiseen.
Hän on valmis etsimään lisää uusia vanhoja asuinpaikkoja, jos rahoitus järjestyy. Kiinnostava kohde olisi esimerkiksi Paakkolankosken Koskisaari, mutta sen on vallannut venäläinen uusrikas aseistettuine vartijoineen.
