Liverpool kannattajat tykkäävät kirjailla lakanoita, joissa kerrotaan, että Manchester United on ikuisesti heidän varjossaan. Sanoilla on viitattu siihen, että liverpoolilaisilla on enemmän sekä liigamestaruuksia että eurocupin voittoja.
Viime vuosina lause on alkanut tuntua nykyhetken pettymyksien upottamisella menneiden muisteluun, sillä ManU on noussut vain yhden liigamestaruuden päähän Liverpoolista.
1970- ja 80-lukujen mahtijoukkueen edellinen mestaruus on kaudelta 1989-1990. Valioliigan aikakaudella Liverpoolin saldo näyttää nollaa, kun verivihollinen on jyrännyt kymmeneen pokaaliin.
Tällä kaudella Liverpool on ollut panemassa pistettä 19 vuoden kitkerälle vaellukselle, sillä punainen joukkue tehnyt juuri niitä asioita, mistä mestarijoukkueet tunnetaan. Se on voittanut päävastustajansa ManU:n ja Chelsean sekä kotona että vieraissa, iskenyt kymmenkunta viime hetken voitto- tai tasoitusmaalia, eikä tappiosarakkeessakaan ole kuin kaksi merkintää.
Tasapelien turma
Reilun kahden viimeisen kuukauden aikana Liverpool on ollut Valioliigan puhutuin joukkue, sillä joukkueen muodonmuutos on ollut hämmästyttävä. Liverpoolin kymmenen edellisen ottelun (Mestarien liiga mukaan lukien) maaliero on 33-13.
Peräkkäiset 4-4-tasapelit Arsenalia ja Chelseaa vastaan tai esimerkiksi 4-1-vierasvoitto ManU:sta ja Real Madridin nöyryyttäminen 4-0-maalein ovat tuloksia, jotka ovat harvinaisia mille tahansa maailman huippujoukkueista. Vielä enemmän ne tuntuvat oudolta 2000-luvun Liverpoolille, jonka maine on ollut pitkään ennemmin vähämaalinen ja varovainen kuin tämä hillittömiä bakkanaaleja kentällä viettävä lauma.
Paradoksaalisinta Liverpoolin muutoksessa on se, että 0-0-tasapelistä saa täsmälleen saman yhden pisteen kuin 4-4-tuloksesta.
Ja surullisinta Liverpoolin kannattajien kannalta on se, että joukkueen jalkapalloilullisesti komein kausi 19 vuoteen on lähellä päättyä ilman pokaalin pokaalia.
Julkisuuteen levisi viime viikolla lausunto, jonka mukaan Liverpoolin manageri Rafael Benitez olisi todennut joukkueen olevan paremman kuin liigaa johtavan ManU:n. Seuraavana päivänä Benitez kuitenkin kiisti kommentin.
Siitä huolimatta on helppo huomata, että espanjalaisen sisällä kuohuu. ManU ei ole pelannut huippukautta, vaan on edennyt kuin käsijarru päällä verrattuna vuoden takaiseen vauhtiinsa. Silti ManU on vaaksan päässä mestaruutensa uusimista.
Jos Liverpool häviää mestaruustaistelun, se kylvi siemenensä ennen kauden viimeisiä kuukausia. 11 tasapeliin mahtuu muun muassa pistejaot kotistadionilla Stokea, Fulhamia, West Hamia ja Hullia vastaan.
Keskuspuolustus kovilla
Liverpoolin viime aikojen kaasutteluun ei löydy varsinaisesti mullistavia taktillisia muutoksia. Liverpoolin pelin perustana on liigan kovavauhtisin ja armottomin prässi vastustajan pallolliselle pelaajalle.
Joukkue on pelannut paremmin huippujoukkueita kuin vetäytyviä alakastin seuroja vastaan.
ManU:n ja Liverpoolin eron kakkosluokan seurojen voittamisessa voi laskea siitä, paljonko joukkueilla on pisteitä kärkinelikon ulkopuolisia ryhmiä vastaan. ManU on saanut 28 ottelusta 73 pistettä, Liverpool vain 60.
Liverpool on päästänyt pokaalin itse omista käsistään pois. Nyt se joutuu toivomaan ManU:n romahtamista loppukauden otteluruuhkassaan.
ManU:n hyökkäysmateriaalin laajuus on ylivoimainen Liverpoolin verrattuna. Liverpool on kiistatta liikaa kauden aikana loukkaantumisista kärsineen Fernando Torresin varassa.
Joukkueen kapteenin Steven Gerrardin neljän ottelun poissaolon aikana Liverpool on yllättäen latonut peräti 15 maalia. Samalla omassa päässä on kuitenkin kolissut poikkeuksellisen paljon.
Gerrardin mukana Liverpoolista on puuttunut ennen kaikkea johtajuutta. Samalla voi ilman suomalaislisääkin ihmetellä, eikö Liverpoolin puolustus olisi kaivannut myös Sami Hyypiän johtajaominaisuuksia.
Onko Benitez lopulta uhrannut mestaruuden kaikki ottelut pelanneen Jamie Carragherin ikoniaseman takia tai esimerkiksi Martin Skrtelin sisäänajon vuoksi? Kesällä Benitezin hankintalistan kärjessä täytyy olla maailman huippuluokan toppari sekä kovan tason kakkosmies Torresille.
Käy Liverpoolille mestaruustaistelussa miten tahansa, ovat katsojat ainakin saaneet nähdä nipun ihmeellisiä jalkapallonäytelmiä - sellaisia, jotka eivät välttämättä enää koskaan toistu.