Huokauksia, naurahduksia, hämmästyksen ääniä. Lapset istuvat puoliympyrässä lähes kiinni näyttämössä ja seuraavat herpaantumatta kuinka Veli Frans, Svein Birger Olsenin esittämä munkkiveli, kohtaa jatkuvasti hahmoaan vaihtavan Mary Sarren. Saamelaisteatteri Beaivvá?in lastennäytelmän ensi-iltaa elettiin Kautokeinossa perjantaina.
"On tärkeää tehdä teatteria lapsille ja nuorille, heissä on tulevaisuus. Ja minä rakastan hyvää lastenteatteria", kertoo vuoden Beaivvá?ia johtanut Harriet Nordlund. Hän perehtyi lastenteatteriin näyttelijänä Etelä-Ruotsissa, tanskalaisen Finn Poulsenin johdolla. "Ennen sitä en tajunnut, että taidetta voidaan tehdä erityisesti lapsille. Viivyin siellä kaksi ja puoli vuotta koska halusin oppia tekemään lastenteatteria."
Viellja Frans - gos don leat das? (Veli Frans - missä jossakin olet?) kertoo siitä kuinka meidän tulisi elää jotta emme pelkäisi kuolemaa. "Ole ystävällinen muille", tiivistää ohjaaja Victoria Kahn näytelmän sanoman. Se perustuu ruotsalaisen kirjailijan Staffan Westerbergin tekstiin ja sopii kaikille yli viisivuotiaille, myös aikuisille.
Ei valmiita
vastauksia
Veli Frans ei anna valmiita vastauksia vaan pohtii niitä filosofisia kysymyksiä, joiden parissa me ihmiset kamppailemme koko elämämme. Esitys on niin intiimi, että katsomoon otetaan kerralla vain 40 lasta.
Victoria Kahn on ruotsalainen vapaa näyttelijä ja lastenteatteriin paneutunut ohjaaja. Veli Frans on hänen ensimmäinen työnsä Beaivvá?in kanssa. "Vaatimus korkeasta tasosta koskee erityisesti lastenteatteria", ohjaaja painottaa. "Se ei saa olla liian helppoa ja sen pitää kertoa jotain elämästä."
Hän halusi näytelmään myös elävää musiikkia, joten säveltäjä ja muusikko Maja Bugge on sellonsa kanssa näyttämöllä kolmantena henkilönä. Tunnettu saamelaistaiteilija Britta Marakatt Labba on suunnitellut esityksen lavasteet ja puvustuksen.
Kahn asuu Tukholmassa mutta hän on työskennellyt aikaisemmin Pohjois-Ruotsissa Luulajassa ja Jokkmokkissa. Hän toivoo yhteistyön Beaivvá?in kanssa jatkuvan - vaikka saame onkin hänelle vielä outo kieli.
Kiviä taskussa
ja Utsjoen Veijo
Lummaid dievva geadggit (Kiviä taskussa), irlantilaisen kirjailija Marie Jonesin näytelmä, on ollut menestys maailman näyttämöillä. Beaivvá? istutti sen Saamenmaahan ja teki siitä poliittisen näytelmän. "Kenellä on oikeus kirjoittaa meidän historiamme", on Nordlundin mukaan yksi näytelmän tärkeistä kysymyksistä.
Kiviä taskussa on pitkään saamelaisteatterin piirissä toimineen näyttelijä Nils Utsin esikoisohjaus, joka sekin nähtiin Kautokeinossa viime perjantaina. Näyttelijät Igor Ántte Áilu Gaup ja Egil Keskitalo esittävät kahta miestä, jotka palkataan kylään saapuvaan filmiryhmään avustajiksi. Esitys kiertää Vuotsossa, Inarissa ja Utsjoella toukokuun puolivälissä.
Harriet Nordlund on työskennellyt Beaivvá?in kanssa vuodesta 1989, jolloin hän toi teatterin ohjelmistoon sen ensimmäisen maailmankirjallisuuden klassikon, Frederico Lorcan. "Siinä yhdistettiin flamencon musiikki ja tanssi sekä joiku. Se oli suuri askel Beaivvá?ille."
Teatterin seuraava esitys kertoo Utsjoella syntyneestä muusikosta Veijo Länsmanista, joka hukkui nuorena Tenoon. Hän ehti kuitenkin saavuttaa vakaan aseman ensimmäisenä saamelaisena rockmuusikkona. Veijo Länsmanin elämään ja sanoituksiin perustuvan musiikkinäytelmän on dramatisoinut toimittaja Ammun Johnskareng ja Veijon roolin vetää Niko Valkeapää. Ensi-ilta nähdään pitkäperjantaina 9. huhtikuuta Kautokeinon pääsiäismarkkinoilla.
"Näytelmä seuraa Veijo Länsmanin varhaisvuosia, kouluvuosia Ivalossa ja hänen elämäänsä tuntureilla", Nordlund kertoo. "Saamelaiset pitävät Länsmanin musiikista ja sitä kuullaan jatkuvasti radion toivekonserteissa." Veijo Länsman ehti esiintyä Kautokeinossa vain kerran, noin 30 vuotta sitten pääsiäiskonsertíssa, millä oli suuri merkitys hänelle itselleen.
Esitys kiertää Suomen saamelaisalueella touko-kesäkuussa. Suomeen on toivottu myös teatterin viime syksynä esittämää Internáhttaa. Viime syksynä ohjelmistossa oli myös Don leat mu eadni (Olet äitini), joka kertoi dementiasta.
"Teemme joka vuosi kaksi suurta ja kaksi pientä näytelmää", kertoo tuottaja Leif Isak Nilut. Joka vuosi ohjelmistoon pyritään samaan myös lastennäytelmä. Viime vuonna se oli Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär.
"Yhteistyö muiden saamelaisteattereiden kanssa on tärkeää", linjaa Nordlund tulevaisuutta. "On hyvä idea lähentyä, auttaa toisiaan ja jakaa asioita. Ja myös yleisölle on hyvä nähdä uusia kasvoja kun ohjaajia ja näyttelijöitä vaihdetaan.