Maakotkan kehitys munasta itsenäiseksi linnuksi on lintumaailmassamme kyhmyjoutsenen jälkeen toiseksi pisin. Se alkaa maaliskuun pakkasina ja päättyy usein lokakuun alun räntäsateisiin.
Maakotka munii maaliskuun loppupuolella 1-2 munaa. Haudonta kestää 43-44 vrk. Kuoriutuessaan toukokuun alussa poikanen on pieni toista sataa grammaa painava valkoinen pallero.
Ensimmäisen neljän viikon aikana ei poikasen ulkonäössä kasvua lukuun ottamatta tapahdu muutosta. Noin neljän ja puolen viikon ikäisen poikasen valkeasta puvusta erottuu siipisulkien mustien kärkien muodostama vyö. Siipiin ilmestyy myös sinne tänne höyhenten mustia kärkiä. Musta voittaa lähiviikkoina jatkuvasti alaa valkoiselta.
Ainon ja Väinön poikaset ovat nyt noin viiden viikon ikäisiä.
Seitsemän viikon ikäisenä kotkan poikasen siiven yläpinta on jo hyvin tumma, samoin vatsan sivut. Pää ja rinta saavat tumman värinsä viimeisinä. Mielestäni maakotkan murrosikä on seitsemän viikon iässä. Siihen asti poikanen on ollut ensin valkoinen ja sitten valkoisenmusta pallero, mutta seitsemän viikon ikäisenä sen tunnistaa jo kotkaksi. Ja myös suhtautuminen rengastajaa kohtaa on sen mukainen.
Yhdentoista-kahdentoista viikon ikäisenä poikanen on valmis jättämään pesän. Nyt sitä kattaa ns. 1. talven höyhenpuku, mikä eroaa vielä suuresti aikuisen linnun puvusta (siitä myöhemmin). Poikasen lentotaito on vielä huono. Se ovat edelleen viikkoja täysin riippuvainen emojen ruokinnasta.
Pikku hiljaa poikasen lentotaito ja sen myötä myös saalistustaito kasvaa. Se saa ensimmäiset onnistumisensa metsästyksessä ja riippuvuus emoista vähenee vähenemistään. Syys-lokakuun vaihteessa se ovat valmis itsenäiseen elämään ja poistuu tai ajetaan pois vanhempiensa reviiriltä. Minne? Siitä kerron myöhemmin.