Kolumni

Mum­mot­kin kel­paa­vat rok­ka­reik­si, kun muut ryhmät on ensin kaluttu

Kaupallisten kanavien tosi-tv-ohjelmat ovat iltapäivälehtien lööppien perusteella arvioituina nuorten ja kauniiden pinnallisesta maailmasta, josta sensaatiota revitään uskomattoman typeristä, mauttomista ja alatyylisistä aiheista.

siina.valimaa@kaleva.fi

Kaupallisten kanavien tosi-tv-ohjelmat ovat iltapäivälehtien lööppien perusteella arvioituina nuorten ja kauniiden pinnallisesta maailmasta, josta sensaatiota revitään uskomattoman typeristä, mauttomista ja alatyylisistä aiheista. Katsojatilastojen perusteella näiden "laatuohjelmien" parissa viettää aikaansa huomattava osa muutoin kiireisiksi sanotuista suomalaisista. Ihmisten paheista ja intiimienkin asioiden tirkistelystä näyttää tulleen ajanviettotapa ja monille katsojille kahvipöytäkeskusteluineen aivan oma maailmansa.

Nyt ei kuitenkaan enää riitä, että haetaan maajusseille morsianta ja sinkkuäidille sulhasta, toilaillaan Big Brother -talossa ja pudotetaan vyötärölle kertyneitä kiloja kaikkien nähden. Nyt mukaan vedetään jo ikäihmisetkin. MTV3 aikoo tehdä aluevaltauksen seniorien maailmaan ensi keväänä tosi-tv-ohjelmallaan K-70.

Yli 70-vuotiaille tarkoitetun ohjelman idea on tietenkin saatu Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Siellä ikäihmisten laulukuorot ovat kuulemma menestyneet hyvin ja niistä on tehty dokumenttejakin. Suomessa aiotaan mennä vieläkin pitemmälle. Ikäihmisten tosi tv-ohjelmassa tehdään mummoista ja papoista rokkitähtiä aina singlen julkaisuun ja konserttiin asti.

Suomalaisen yhteiskunnan nykypolville rakentaneet seniorit kaivetaan yleensä esiin silloin kun puhutaan sairauksista, yksinäisyydestä ja hoitopaikkojen vähäisyydestä. Niin sanottua kolmatta ikää elävien keskuudessa kaikki eivät ole Aira Samulinin kaltaisia energiapakkauksia, mutta heidän joukossaan on kuitenkin paljon mielenkiintoisia ihmisiä. On paljon harrastuksista nauttivia, toimeliaita, elämänkokemuksista viisastuneita ja elämäniloa pursuavia senioreita. Jos heistä saadaan tehdyksi hyvän maun mukainen ja uudenlaisen näkökulman ikääntyneisiin tarjoava televisio-ohjelma, niin mikäpä siinä, nostetaan tuotantoyhtiö Broadcastersille hattua.

Mikä sitten saa maikkarin kiinnostumaan ikäihmisistä? Onko taustalla aito halu kertoa harmaahapsien elämän positiivisista puolista vai se, että tosi-tv-bisnekseen on kaikki muu mahdollinen "materiaali", koirista lähtien, jo käytetty ? Ohjelman vastaavan tuottajan lausunnosta lauantain Kalevassa voi tehdä joitakin johtopäätöksiä.

Kun kohderyhmistä alkaa olla pulaa, ja kun koko ajan pitää etsiä uusia ohjelmia, viimeisenä valjastetaan rokkitähdiksi mummot ja papatkin. Hurskastelua on väittää, ettei televisiomaailma riistäisi vanhuksia ja tekisi bisnestä heidän kustannuksellaan. Ehkä ei aivan riistosta voida puhua, koska tosi-tv-ohjelmaan hakeudutaan vapaaehtoisesti. Mutta sopii kysyä, mitä varten mainoskanavalla ohjelmaa sitten tehtäisiin, ellei sitä tehdä nimenomaan bisnesmielessä.

Ohjelman tuottajat vakuuttavat, että ihmisten nöyryyttämisen aika viihdeohjelmissa on tullut tiensä päähän, vihdoinkin. K-70 suhtautuu ikääntyneisiin tuottajien mukaan kunnioittavaan sävyyn ja arvostavasti eikä siinä Idols-kisan tavoin ketään pudoteta ankaran arvostelun saattelemana pois.

Ohjelman tuottajat ovat tarttuneet haastavaan aiheeseen ja toivoa sopii, että siinä ikäihmisiä myös todella arvostetaan. Samalla se olisi myös katsojien arvostamista ja aivan erilaista tosi-tv-ohjelmaa mihin nyt näyttää totutun.