Nykypuhekielikö rappiolla? Ehei, se on hyvässä tilassa. Puhekieli tosin muuttuu jonkin verran nopeammin kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Yleensä kielestä valitetaan, mutta muutokset eivät ole välttämättä pahasta, tuumii suomen kielen tutkija Lari Kotilainen.
Kieli ja sen käyttö tuntuvat kiinnostavan erityisen paljon. Tästä kielii sekin, että kaksi suurta kustantamoa on julkaissut puhekielen nykyilmiöitä tarkastelevan kirjan. Kotilainen kirjoitti yhdessä Annukka Vartevan kanssa Mummonsuomi laajakaistalla -kirjan (WSOY). Pirkko Muikku-Werner toimitti kirjan Sillä tavalla! (Tammi), joka on jatko-osa suositulle Kielipoliisin käsikirjalle.
Joensuun yliopiston suomen kielen professori Pirkko Muikku-Werner arvelee kiinnostuksen kumpuavan tiedon tulvasta, jonka keskellä nykyihminen elää. Lääkkeeksi infoähkyyn määrätään paljon puhuttua medialukutaitoa.
Rappiolla vai ei?
Selvää on, että suomalaisten kielenkäyttö ei ole enää entisensä. Millä tavalla suomen puhekieli sitten on muuttunut?
"Mediassa puhekieli ei ole entisensä, mutta kapakassa se on säilynyt melkein samana", Kotilainen kiteyttää.
Joidenkin mielestä kieli on rappiolla lisääntyneen kiroilun ja puhekielisten ilmausten myötä. Muikku-Wernerin mukaan siitä on puhuttu aina. Puhekieli ei ole entisensä -fraasi alkaa olla jo pilailun aihe.
"Kielen pitääkin muuttua, koska maailma muuttuu."
Uutta sanastoa suomeen tulee muun muassa vieraista kielistä, etenkin englannista, jonka vaikutus näkyy myös rakenteissa.
"Vierailla kielillä ei välttämättä ole turmeleva vaikutus. Lainasanoja on ollut suomen kielessä aina", Muikku-Werner huomauttaa.
Tasa-arvoista kiroilua
Muikku-Wernerin mielestä yksi puhesuomen näkyvimmistä piirteistä on kiroilun tasa-arvoistuminen. "Suomessa on kiroiltu aina, mutta naisten käyttämät kirosanat ovat muuttuneet. Kun ajattelen omaa äitiäni, joka ei pirskattia pahempaa huuliltaan päästänyt, on muutos melkoinen."
Kielenkäytössä ratkaisevaa on tilannetaju. "Puhutussa kielessä on erityisen tärkeää kenelle se on suunnattu. Sen kautta peilataan sosiaalisen suhteen laatua."
Joillekin julkisuuden henkilöille on annettu erivapauksia kielietiketissä. "Esimerkiksi Pentti Saarikoski ja Jörn Donner rikkoivat takavuosina tiettyjä etikettisääntöjä julkisissa esiintymisissään. Paavo Lipposen örähtelyihin on myös kiinnitetty huomiota."
Kirjakieli jälkijunassa
Vaikka kaikille yhteisen kirjakielen tehtävä on laahata jälkijunassa, kohdistuu siihen myös muutospaineita. Kotilaisen mukaan olisi jo aika hyväksyä muodot alkaa tekemään ja oltu tehty. Muikku-Werner odottaa, että erottelu i:llisiin ja i:ttömiin sanoihin muuttuisi. "Pitää pohtia, kirjoitetaanko kehottaa vai kehoittaa. Sääntöjen osaaminen vaatii melkein kielitieteilijän koulutusta."
Internet on tuonut kielenkäyttöön uusia ulottuvuuksia, sillä se demokratisoinut kielen. Siellä kuka tahansa saa julkistaa kieltänsä esimerkiksi blogeissa eli nettipäiväkirjoissa. Internetistä on tullut myös amatöörikielenhuoltajien temmellysareena.
"Tämä on osoitus siitä, että kieli kiinnostaa ihmisiä", Kotilainen sanoo.
Hän ennustaa, että viiden vuoden sisään tullaan kielessä näkemään suomibuumi. Sanastossa näkyy jo nyt itse johdettujen sanojen määrän kasvu.
"Vielä 10 vuotta sitten nimettiin paikkoja englanniksi. Nyt tuotteita on alettu nimetä suomeksi. Muutaman vuoden päästä englannin viehätys karisee. Näkyvissä on myös kotiseutuhenkisyys, sillä esimerkiksi murteet ovat cooleja."
