Mummo muistaa mark­kan­sa

Markan itsenäisyysaika päättyi 1999, kun uusi yhteiseurooppalainen valuutta otettiin käyttöön. Vielä tänäkin päivänä markalla on kuitenkin erityinen asema suomalaisessa talousajattelussa.

Kymmen markan seteliä taittelemalla J.K. Paasikiven korvasta sai esiin rotan.
Kymmen markan seteliä taittelemalla J.K. Paasikiven korvasta sai esiin rotan.

Markan itsenäisyysaika päättyi 1999, kun uusi yhteiseurooppalainen valuutta otettiin käyttöön. Vielä tänäkin päivänä markalla on kuitenkin erityinen asema suomalaisessa talousajattelussa.

Suomen markka täyttää 4. huhtikuuta 150 vuotta. Mutta miksi pitäisi juhlia, rahahan on jo kuollut ja kuopattu?

"Juhlitaanhan kulttuurihenkilöidenkin syntymäpäiviä heidän kuolemansa jälkeen", vastaa Suomen Pankin rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola.

Koskentolan vastaus kuvastaa hyvin sitä asemaa, minkä markka on ihmisten mielessä saanut sen jälkeen kun euro otti sen paikan kansallisena valuuttana.

Vaikka markka ei ole käynyt maksuvälineeksi moneen vuoteen, on sen arvo monen mielestä tuotteiden ja palveluiden ainoa oikea hinta edelleen.

Koskentolan iholla kulkevat kylmät väreet kun puhutaan mummonmarkkahinnoista.

"Sitä ei pidä tehdä. Hintojen muuttaminen markoiksi johtaa harhaan. Tuotteet ovat nykyään aivan eri luokkaa. Onko se markan kahvikuppi samaa café lattea mitä nykyään myydään?", intendentti penää. Markoiksi muuttamisen sijaan hän neuvoo miettimään hinnan suhdetta omiin tuloihin.

Lue lisää lauantain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä