Mummo on lähtenyt mustikkaan. Ilta alkaa pimentyä eikä mummoa ala kuulua takaisin kotiin. Lienee eksynyt. Etsijät liikkeelle.
Tällaisia uutisia saamme lukea reilun parin kuukauden kuluttua, kun marjastusaika alkaa.
Jos mummolla olisi kännykkä mukana, niin hän voisi napin painalluksella hälyttää apua ja kuvailla, missä hän istuu täyden marjasangon kanssa.
Aika monella mummolla ja vaarillakin kännykkä on jo mukana marja- tai sienimetsässä, mutta entäpä jos silmälasit ovat jääneet kotiin ja alkaa tulla pimeää?
Ratkaisu on jo melkein olemassa: puhetta totteleva kännykkä. Mummo voi sanoa kännykälleen, että kerropa tie kotiin. Näyttöruutuun ilmestyy nuoli, minne päin pitää lähteä kulkemaan. Jos on hämärä tai pimeää, kännykkä komentaa, että "suoraan", "vähän oikealle ja "nyt taas suoraan". Viimein kotipiha pilkottaa.
Puheentunnistus arkipäiväistyy
"Paikantaminen tulee kännyköihin, kalliimmissa kännyköissä navigointimahdollisuus jo onkin. Myöhemmässä vaiheessa myös puheen tunnistaminen on arkipäivää, jolloin kännykkä on verraton apu ja turva siellä marjametsässä", sanoo VTT:n oululainen tutkimusprofessori Pekka Abrahamsson.
Abrahamssonin mukaan puheen tunnistamisen teknologia osataan jo, mutta kehitystyötä pitää vielä jatkaa, jotta laitteista saadaan toimintavarmoja. "Pallo on nyt laitevalmistajilla, teleoperaattoreilla ja ohjelmistoyrityksillä, jotta kotiin opastaja saadaan kaupalliseen tuotantoon."
Hän on yhdessä teknologiapäällikkö Petteri Alahuhdan kanssa haastanut Suomen ikäihmiset ideatalkoisiin siitä, miten kännyköistä saataisiin enemmän hyötyjä irti ja miten kännykkä voisi olla nykyistä helppokäyttöisempi.
VTT järjesti eri puolilla Suomea 13 innovointityöpajaa, joista yksi sijaitsi Oulussa. Ikäihmiset, joista vanhimmat olivat 90-vuotiaita, ottivat haasteen vastaan ja ideoivat 4 300 ideaa elämän helpottamiseksi kännykän avulla.
Abrahamsson, Alahuhta ja VTT:n erikoistutkija Jaana Leikas esittelivät maanantaina ideatalkoiden tuloksia tiedotusvälineille.
Liian pieniä ja
monimutkaisia
Leikas muistuttaa, että lähes jokaisella suomalaisella, peruskoulusta ylöspäin, on oma kännykkä. Mobiili yhteiskunta ympäröi meitä joka puolelta eikä sitä pääse karkuun.
"Ikääntyville ihmisille kännykät ovat liian monimutkaisia. Näppäimet ja näyttö ovat liian pieniä. Ikäihmiset eivät ole mikään miljoonamassa, vaan suuri joukko erilaisia pienryhmiä, joilla on erilainen elämäntausta, koulutus ja asenteet. Silloin myös kännykän pitää olla erilainen eri ryhmille, aivan samoin kuin nuorillakin käyttäjillä", painottaa Leikas.
Hätänappula
eksymisen varalta
Eila Vornanen Lieksasta vakuutti tiedotustilaisuudessa, että hänellä on aina marjametsässä kännykkä mukana ja siinä on hätänappula mahdollisen eksymisen varalta.
VTT luokitteli ideatalkoiden sadon kolmeen ei koriin: erinomaiset, kiinnostavat ja tavanomaiset ideat.
Erinomaisiin ideoihin kuului muun muassa se, että kännykkä ohjaa eksyneen oikeaan suuntaan. Toinen yleinen toive oli, että kotoa poismuuttaneen aikamiespojan kännykkään tulisi muutaman viikoin välein hälytys: soita isälle ja äidille Pudasjärvelle! Ideoista seitsemän prosenttia eli noin 300 raati totesi erinomaisiksi.
Kiinnostavien ideoiden korissa on muun muassa toive, että kännykkä voisi toimia myös kuulokojeena tai puheohjattuna. Kännykkä voisi mitata myös verenpaineen ja lähettää tiedon terveyskeskukseen.
Tavanomaisia ideoita olivat muistutuspalvelu lääkkeen otosta, hellan ylikuumenemisesta, avainten mukaan otosta ja sovituista tapaamisista.
Sellainen idea kuin kännykän käyttökurssi ei näköjään tullut esille ideatalkoissa. "Kännykän käyttökurssihan voisi olla hitti, sillä onhan meillä ikäihmisten tietokonekurssejakin", innostuu Alahuhta.