Joidenkin vuosien päästä markkinoille tulee mullistava lääke, joka estää amyloidivalkuaisen kertymisen aivoihin ja ehkäisee näin Alzheimerin tautia. Parasta lääkkeessä on, että sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi.
Kehittely on nyt siinä vaiheessa, että uusien lääkkeiden markkinoille pääsyä voi odottaa kolmen, neljän, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Lääketieteen tohtori Petteri Viramo Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksesta arvioi, että lähitulevaisuudessa Alzheimerin taudissa on odotettavissa mullistava läpimurto.
Kokonaan lääkkeet eivät tautia kuitenkaan poista, sillä siihen voi sairastua muistakin syistä kuin amyloidivalkuaisen aiheuttamista aivomuutoksista.
Viramo esitelmöi keskiviikkona Oulussa Alzheimer-liiton seminaarissa Oulun Caritas-kodilla.
Osa tutkijoista pitää amyloidivalkuaista taudin koko alkulähteenä, mutta asiasta kiistellään. Viramo itse sanoo kuuluvansa niihin, jotka eivät usko siihen, että yksinomaan amyloidivalkuaisella olisi yhteys Alzheimerin taudin syntyyn.
Lääkkeet luovat
säästöä
Tähän saakka dementian ja Alzheimerin taudin parantamisessa ei ole edetty erityisen suurin harppauksin, mutta Viramon mukaan joitakin merkittäviä muutoksia on saatu aikaan viime vuosikymmenellä.
Uusimmilla lääkkeillä pystytään hänen mukaansa pitkittämään taudin kulkua, mikä antaa potilaille merkittävästi aikalisää.
Uudet lääkkeet ovat kalliimpia kuin perinteiset, mutta ne kuuluvat Kela-korvausten piiriin eivätkä maksa potilaalle.
"Yhteiskunnalle lääkkeet ovat kustannusvastaavia. Niiden tehokkuuden takia potilaat ovat aiempaa helppohoitoisempia. Potilaat saavat olla kotona enemmän, ja laitoshoidon tarve vähenee", Viramo korostaa.
Kohtuus parempi
kuin raittius
Viramon mukaan yksi hankaluus taudin määrittämisessä on, että tarkka kuvaa aivojen muutoksista ei voida tehdä suurimmalle osalle potilaista heidän elinaikanaan.
Kuvausmenetelmät ovat viime vuosina parantuneet ja helpottaneet huomattavasti tiettyjen dementia- ja Alzheimer-tyyppien määritystä.
Lääkkeitä yhdistelemällä myös hidastetaan dementian ja Alzheimerin taudin etenemistä. Uuden lääkkeen käyttö vanhan rinnalla on selvästi parantanut potilaiden tilaa.
Viramo korostaa, että otettaessa uutta lääkettä käyttöön ei kannatakaan ottaa vanhaa alta pois.
Alzheimerin taudin riskitekijöihin kuuluvat muiden muassa ikä, sukuhistoria, sydäntaudit, aineenvaihduntataudit, aiempi masennus, naissukupuoli, korkea synnytysikä sekä alhainen vaihdevuosi-ikä.
Jos keski-iässä on ollut korkea verenpaine, korkea kolesteroli tai taustalla on aivoinfarkti, verenkiertoperäisen dementian riski kasvaa.
Myös elämäntavoilla, kuten tupakalla, alkoholilla, aiemmilla pään vammoilla, koulutuksella ja yleisellä sosiaalisuudella on merkitystä.
Alkoholista Viramo toteaa, että kohtuus kaikessa: kohtuullisesti alkoholia käyttävillä riski sairastua on pienempi kuin täysraittiilla ja runsaasti käyttävillä.