"Muusi! Kinkkukiusaus! Uudet perunat! Ranskalaiset!" raikuu vastaukseksi Tyrnävällä Matinollin tilan pellolla, kun viljelijä Jari Matinolli tiedustelee Kirkkomännikön koulun 5 B -luokan lempiperunaruokia.
Luokka on mukana Kasvata omat perunasi -kampanjassa. Kahden viikon aikana lähes 500 oppilasta istuttaa perunoita omalle palstametrilleen lähitiloilla.
Pro Peruna ry:n jäsenviljelijät vinkkasivat kampanjaan tilojensa lähellä olevia kouluja, joista voisi pyytää luokkia istuttamaan perunoita. Matinollin tila on pohjoisin kampanjassa mukana oleva tila. Kampanjassa on mukana 16 luokkaa eri puolilta Suomea.
Kesän ajan maanviljelijä huolehtii perunoista ja syksyllä koulun alettua ne kuokitaan ylös. "Täällä saa kesällä käydä katsomassa omaa palstaansa, jos haluaa", Matinolli lupaa.
Pellolta ruokapöytään
Kukin koululainen saa istuttaa kolme mukulaa perunapellolle. Palstat merkitään muovitikuilla, jotta jokainen tunnistaa omat perunansa syksyllä. Myös syksyllä aloittaville uusille oppilaille istutetaan perunat.
Ensin kaivetaan käsin 10-15 senttimetrin kokoinen kuoppa. Kuoppaan tiputetaan mukula ja peitetään se mullalla. Seuraava kuoppa tehdään noin jalanmitan päähän.
Kirkkomännikön koulun rehtorin Pekka Leinosen mukaan suurimmalle osalle koululaisista perunanistutus on uusi kokemus, vaikka mukana on konkareitakin.
"En oo ikinä istuttanu, mutta mummolassa oon perunoita nostanu", mukulansa juuri maahan saanut Joonas Konttila kertoo. Hänestä olisi mukavaa saada kotipihallekin pieni perunapalsta.
Yhdestä mukulasta kasvaa noin kymmenen pottua eli jokainen oppilas saa noin 30 omaa perunaa syksyllä. "Meillä osan perunoista oppilaat saavat viedä kotia ja osasta taidamme valmistaa esimerkiksi maukasta lihakeittoa koululla", Leinonen pohtii.
Kampanjan tavoitteena on näyttää koululaisille, kuinka peruna siirtyy pellolta ruokapöytään. Kampanjan aikana kerrotaan perunan hyvistä puolista ja pyritään tuomaan peruna osaksi lasten ja nuorten ruokakulttuuria. "Vaikka maaseudulla ollaan, tästäkin luokasta vain kolmen koululaisen vanhemmat tekevät töitä ruoan alkutuotannossa."
Väritunnisteet auttavat
Pro Peruna ry:n puheenjohtaja Jussi Karjula kertoo, että sotien jälkeen perunan kulutus on Suomessa tipahtanut selvästi. "Mutta viimeiset 15 vuotta se on pysynyt suurin piirtein samana."
Kampanjassa korostetaan perunaa kotimaisena lähiruokana, joka on terveellinen lisuke. "Peruna on yksi tärkeimmistä c-vitamiinin lähteistä suomalaisille."
Karjulan mukaan peruna sopii myös laihduttajille, sillä siinä ei ole rasvaa ja se sisältää vähemmän energiaa kuin riisi ja pasta. Lisäksi peruna vilkastuttaa serotoniini-aineenvaihduntaa, joka virkistää mieltä ja torjuu stressiä.
Terveellisimmillään peruna on vähiten käsiteltynä eli keitettynä. "Parasta perunassa on kuitenkin maku", Karjula sanoo.
Koululaisille opetetaan perunoiden eri lajikkeista. Eri ominaisuuksien lajikkeet on helppo löytää kaupasta väritunnisteiden avulla.