Pellolaisen kirjailijan Timo K. Mukan syntymästä tuli perjantaina kuluneeksi 60 vuotta. Mukka kuuluu siihen lahjakkaiden taiteilijoiden joukkoon, jonka tuotanto on saanut sille kuuluvan arvon vasta tekijänsä kuoleman jälkeen. Kaunokirjallisen työn ohella hän oli myös kyvykäs kuvataiteilija.
Aikanaan Mukan kaunokirjallinen tuotanto synnytti hänen kotiseudullaan myös voimakkaita kielteisiä reaktioita. Nämä henkilöt katsoivat Mukan teosten hätkähdyttävien sisältöjen tehneen vääryyttä alueen ihmisille. Tästä seurasi, että kirjailija joutui elämänsä loppuvuodet kärsimään suoranaisesta hyljeksinnästä. Kirjailijan elämän viimeisiin kuukausiin liittyy myös pahantahtoisen otsikoinnin epävirallinen Suomen ennätys. Sen teki Hymy-lehti jutullaan "Riiput jo Ristillä, Timo K. Mukka". Kirjailija kuoli sydänkohtaukseen maaliskuussa 1973, vain 28-vuotiaana.
Kaikki haavat eivät Mukan raastavan kohtalon vuoksi ole vieläkään parantuneet. Tämä nousi esiin esimerkiksi, kun Pellon Orajärvellä sijaitseva Mukan kotitalo haluttiin entisöidä ja kun Pelloon suunniteltiin kirjailijan 60-vuotisjuhlavuotta.
Erityisesti kirjailijan lähiomaisille muistot yli kolmen vuosikymmenen takaisista tapahtumista ovat edelleen kipeät. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, niin kovaa oli taiteellisesti huippulahjakkaan ihmisen kohtelu hänen elinaikanaan. Epäilemättä kaikki alueen ihmiset eivät vieläkään katso hyvällä Mukan tuotantoa, mutta yhtä lailla voi olettaa, että valtaosa pellolaisista on Mukasta ylpeitä.
Monet niistä ihmisistä, jotka olivat vastuussa Mukan huonosta kohtelusta, eivät enää ole elossa. Soisi, että vanhat haavat puolin ja toisin paranisivat ja katkeruutta synnyttäneet tapahtumat voitaisiin vähitellen unohtaa. Olisi hienoa, jos luomisvoimaisen kirjailijan ja poikkeuksellisen taiteilijapersoonan muistoa voitaisiin kunnioittaa sovussa tavalla, joka tekee kunniaa hänen työlleen.
paakirjoitus@kaleva.fi