Mu­ka­vien ih­mis­ten miel­lyt­tä­vä elokuva

ArvioElizabethtown, Yhdysvallat 2005.Ohjaus: Cameron Crowe.

Kaksi sijaisihmistä. Clairen (Kirsten Dunst) ja Drew'n (Orlando Bloom) välille syntyy romanssi.
Kaksi sijaisihmistä. Clairen (Kirsten Dunst) ja Drew'n (Orlando Bloom) välille syntyy romanssi.

Elizabethtown, Yhdysvallat 2005. Ohjaus: Cameron Crowe. Näyttelijät: Orlando Bloom, Kirsten Dunst, Susan Sarandon, Paul Schneider. - Formia 3.

Ohjaaja Cameron Crowen töistä ovat jääneet päällimmäisinä mieleen sympaattinen ihmiskuvaus ja ymmärrys erityisesti nuorten henkilöiden maailmaa kohtaan. Nuo elementit ovat läsnä myös hänen uusimmassa ohjauksessaan Elizabethtown, joskaan elokuva ei saavuta samaa virettä kuin hänen aiemmat aikaansaannoksensa.

Draaman ja komedian välillä kulkeva Elizabethtown kertoo kenkäsuunnittelija Drew'sta, joka on aiheuttanut yhtiölleen miljardin dollarin tappiot. Itsemurhaa aikova nuorukainen joutuu keskeyttämään hankkeen, koska joutuu noutamaan synnyinkaupungissaan Elizabethtownissa vieraillessaan kuolleen isänsä ruumiin.

Crowe hyödyntää elokuvassaan jonkin verran road movien rakennetta, mutta kallistuu työn edetessä yhä enemmän romanttisen komedian puoleen: matkallaan Drew tutustuu osin tahtomattaan lähes pakkomielteisen ystävälliseen lentoemäntä Claireen. Näiden kahden "sijaisihmisen" välille muodostuu suhde.

Suurimman osan kestostaan työ keskittyy kuitenkin kuvaamaan Drew'n totuttelua Elizabethtownin elämään ja mentaliteettiin. Pikkukaupunki on taantunut sinänsä nostalgisesti useaa vuosikymmentä varhaisempaan henkiseen ilmapiiriin, jossa jokainen tuntee naapurinsa ja välittää tästä.

Yhteentörmäys suur- ja pikkukaupunkien elämäntyylin välillä on tietysti tuttua materiaalia. Crowe ei riko idylliä, vaan kuvaa sen avulla paitsi Drew'n perimmäisten juurten löytämistä, myös käyttää sitä osaltaan epäonnistujan väylänä löytää tie ylöspäin. Selviytyjän tarinassa korostuu silti enemmän Clairen osuus.

Ihmissuhteiden ja perheen hahmottamisen suhteen Elizabethtown edustaa elokuvana hyvinkin perinteistä americanaa, ensi alkuun pehmeällä ironialla höystettynä. Romanttisena komediana se jää sen sijaan keskentekoiseksi: Crowe vie juonteen kyllä päätökseen, muttei malta lopettaa ajoissa, vaan venyttää kokonaisuutta turhaan - olkoonkin, että hän tuolloin pääsee väläyttämään taitojaan musiikinkäytön suhteen.

Elizabethtown on pehmeän linjan elokuva, vaikkei Crowe käännykään varsinaiseen populismiin. Liian söpöyden vaara piilee koko ajan lähellä, vaikka sitä etäännytetään komediallisilla ylilyönneillä: sellaiset jaksot kuin hautajaisten muistotilaisuuden kääntyminen ensin stand up-, sitten katastrofihuumorin puolelle menevät toisaalta miltei liian pitkälle.

Tiivistettynä: Elizabethtown on mukavista ihmisistä kertova miellyttävä elokuva, joka ei kuitenkaan säilytä tyylilajiaan ja ryhtiään johdonmukaisesti loppuun asti. Kirsten Dunst Clairen osassa auttaa paljon, eikä ensimmäistä kertaa valkokankaalla.

Ilmoita asiavirheestä