Shakki ja matti - peli on päättynyt.
Sofi Weckman kättelee vastustajansa ja niiaa sirosti. Tuomari laskeutuu tornista alas, Sofi Weckman kättelee hänet ja niiaa.
Kohteliaisuus on hyve, vaikka nykymaailmassa monet ajettelavat toisin. Kohteliaisuus on hyve siinäkin vaiheessa, kun Sofi Weckman on juuri voittanut vastustajansa puhtaasti 6-2, 6-2.
Weckman on rankattu tällä hetkellä Suomen 16-vuotiaista tytöistä toiseksi parhaaksi tennispelaajaksi. Oulun Verkkopalloseuran tyttö voitti joulun molemmin puolin kaksi tärkeää turnausta: koululaisten Suomen mestaruuden ja junioreiden gp-sarjan masters-turnauksen.
Koululaisten SM-kulta ei ole Weckmanille ensimmäinen.
"Olin viidennellä luokalla, kun voitin shakissa tyttöjen ala-asteen sarjan", Weckman mainitsee.
Nopeasti ajateltuna shakissa ja tenniksessä ei ole paljon yhteistä. Mutta toisaalta yhtäläisyyksiä löytyy yllättävästi. Minun siirto, vastustajan siirto - minun lyönti, vastustajan lyönti. Kummassakin pelissä yritetään periaatteessa pakottaa vastustaja tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä.
Weckmanin kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi, miksi shakki on mielenkiintoinen peli.
"Siinä saa ajatella."
Miksi tenniksestä on tullut kuitenkin 15-vuotiaan ykköslaji?
"Se on niin mukavaa. Kyllähän tenniksessäkin pitää ajatella, mihin lyö."
Mukavuus lienee paras mahdollinen lähtökohta jonkin lajin harrastamiselle.
Liika istuminen
on pahaksi
Shakin harrastaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle, kun tennis on vienyt yhä enemmän Weckmanin aikaa. Weckmanilla ei ole enää mahdollisuutta käydä shakkikerhossa, mutta kokonaan hän ei ole harrastusta jättänyt. Pitkille tennispeleille on saatava vastapainoa.
"Tykkään enemmän shakin pikapeleistä, jotka kestävät noin viisi minuuttia. Jos shakkipeli kestää puolitoista tuntia, niin siinä on liikaa istumista", Weckman naurahtaa.
Istuminen jää tennisottelussa muutamien kymmenien sekuntien jaksoihin puolien vaihdon yhteydessä. Ja tenniskentällä Weckmanilla piisaa muutenkin liikettä: OVS:n pelaajan suurimpia vahvuuksia ovat liikkuminen ja taistelutahto. Kun ne yhdistetään hyvään harjoitteluasenteeseen, niin perusta on kunnossa.
"Arkipäivisin harjoittelen noin yhdeksän - yksitoista tuntia. Viikonloppuisin on yleensä joko leiri tai turnaus."
Weckman käy Svenska Privatskolanissa yhdeksättä luokkaa. Jos koulu ei ala kahdeksalta, niin nuori tennispelaaja ehtii harjoitella myös ennen ensimmäistä tuntia.
Ja läksyt - niin läksyt hoituvat jossain välissä.
Kova harjoittelu ei ole ainakaan vaikuttanut koulumenestykseen. Liikuntanumero on luonnollisesti se paras mahdollinen, mutta muutkin aineet hoituvat tyylikkäästi.
"Viimeksi lukuaineiden keskiarvoni oli 9,5, ja kaikkien aineiden taisi olla 9,47", Weckman hymyilee.
Weckmanin lempiaine on matematiikka ja perustelut ovat siihenkin valintaan kunnossa.
"Siinä saa ajatella."
Kokemusta
ulkomailla
15-16-vuotiaat nuoret joutuvat miettimään monenlaisia ratkaisuja elämänsä suuntaviivoiksi. Onko lukio, kauppaoppilaitos vai ammattikoulu oikea jatkokoulutuspaikka?
Nuoret tennispelaajat ovat jossain vaiheessa ylimääräisen kysymyksen edessä. Kuinka pitkälle tähtään? Panostanko lajiin täysillä vai hölläänkö tahtia?
Tenniksessä panostaminen tarkoittaa suurta rahallista satsausta, jatkuvaa kiertämistä ja pitkiä poissaoloja kotoa.
"Jatkan lukioon ja luultavasti pyrin OSUA:n ryhmään mukaan", nuori urheilija miettii lähitulevaisuuttaan.
Mahdollinen kiertäminen turnausten perässä ei pelota Weckmania. Hänellä on jo kokemusta tenniksen pelaamisesta Suomen lisäksi kahdeksasta muusta maasta. Viime vuonna Weckman kävi 30 muun suomalaisen tennispelaajan kanssa rippikoulun Etelä-Saksassa.
"En ole varsinaisesti asettanut tarkkoja tavoitteita. Katson vain rauhallisesti, kuinka pitkälle voin päästä lajissa", syyskuussa 16 vuotta täyttävä Weckman toteaa maltillisesti.
Keskittyminen
välillä muualla
Alkaneella kaudella Weckmanin tärkeimmät kilpailut ovat maaliskuussa pelattavat 16- ja 18-vuotiaiden SM-kisat. Viime kaudella SM-tason kekkerit menivät oululaiselta huonommin, mutta loppukauden menestys toi itseluottamusta.
Menestyminen 18-vuotiaiden sarjassa vaatisi Weckmanin mukaan onnistuneiden pelien lisäksi hyvää arpaonnea. 16-vuotiaissa OVS:n lupaus kuuluu suosikkeihin.
"Hyvänä päivänä voin pärjätä 18-vuotiaissakin, mutta huonona päivänä ero on aika suuri. Ehkä parhaimmat vanhemmat pelaajat ovat hieman varmempia ja kovalyöntisempiä", Weckman listaa.
Jos Sofi Weckman joutuu pelissä kolmanteen erään, niin hänen puolestaan kannattaa lyödä vetoa. Taistelutahtoisen pelaajan sitkeys on palkittu jo monta kertaa. Onko kysymys shakissa harjaantuneesta hyvästä keskittymiskyvystä?
"No, sitä se ei ainakaan ole", Weckman naurahtaa äänekkäästi.
"Keskityn pelienkin aikana aivan liikaa muuhun - siihen mitä ympärillä tapahtuu."
Kohtelias teini-ikäinen ei äidy Oulun turnauksen finaalissa suuriin mielenilmauksiin. Usein nuorilla pelaajilla - ja vähän vanhemmillakin - lentää välillä ärräpää, välillä peliväline. Weckmanin huolestumisen voi havaita korkeintaan kiristyneestä ilmeestä.
"Treeneissä minunkin mailani voi lentää. Kisoissa en ole mailaa heittämällä heittänyt. Joskus olen vähän pompauttanut mailaa. Joskus olen heittänyt ylöspäin, enkä ole sitten saanut kiinni."
Sofi Weckman lähtee hakemaan pelikassiiaan, kiittää ja niiaa.