Elokuvaohjaaja, akateemikko Rauni Mollberg muistetaan parhaiten elokuvistaan Maa on syntinen laulu ja Tuntematon sotilas. Niistä Timo K. Mukan romaanin filmatisointi Maa on syntinen laulu keräsi elokuvateattereihin peräti yli 700 000 katsojaa nousten yhdeksi Suomen historian katsotuimmista elokuvista. Tuntematon sotilaskin pääsi lähelle 600 000 katsojan rajaa. -- Maa on syntinen laulu ei ole mikään Lapin elokuva. Tietysti se kertoo lappalaisista ja heidän elämästään, mutta mukana ovat selvät yleisinhimilliset teemat. Olen tehnyt elokuvan tunteesta. Tätä nykyä tunnemaailmaamme kavennetaan, teknokraatit ja laskutikkumiehet hoitelevat asioita. Syvä ja inhimillinen tunne jää taka-alalle. Mukan tekstissä se tuli esiin voimakkaana ja verevänä, ohjaaja kuvaili vuoden 1973 elokuvaansa. Mollbergin kommentit löytyvät Peter von Baghin teoksesta Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Mollbergin muita elokuvaohjauksia olivat Aika hyvä ihmiseksi, Milka -- elokuva tabuista, Ystävät, toverit ja Paratiisin lapset.
Meidän herramme muurahaisia
Rauni Mollberg kulki pitkän ja monipuolisen tien elokuvan, television ja teatterin parissa. Hänen uransa alkoi 19-vuotiaana Suomen teatterikoulussa, josta hän valmistui vuonna 1950. Sen jälkeen hän työskenteli näyttelijänä ja ohjaajana Joensuun ja Kuopion teattereissa. Televisioura alkoi Yleisradion TV-teatterissa vuonna 1963 ja jatkui myöhemmin TV2Teatterissa. Hämeenlinnassa autoilijaisän elättämään perheeseen syntyneen ohjaajan tunnetuimpia tv-töitä olivat muun muassa Meidän herramme muurahaisia, Lapsuuteni, Tehtaan varjossa, Sotaerakko ja Siunattu hulluus. Lajinsa perusteoksiin kuuluvien tv-töiden myötä jalostunutta intiimiä ilmaisuaan Mollberg myöhemmin hyödynsi näytelmäelokuvissaan. Rauni Mollbergille kertyi runsaasti tunnustusta työstään. Vuonna 1989 akateemikon arvon saanut Mollberg keräsi uransa aikana lukuisia palkintoja. Jussi-palkinnon hän pokkasi viidesti ohjaajana ja kerran tuottajana. Pro Finlandia -mitalin Mollberg sai vuonna 1980. Kirkon elokuvapalkinto hänelle ojennettiin vuonna 1968. Taiteilijaprofessorina vuosina 1978--1988 ollut Mollberg sai palkintoja myös ulkomailta. Hän vastaanotti ohjaajapalkinnon Napolissa vuonna 1978, Locarnon elokuvajuhlien ohjaajapalkinnon vuonna 1980 ja Bruggen elokuvafestivaalien Northern Light -ohjaajapalkinnon vuonna vuonna 1992.
Aika hyvä ihmiseksi
Elokuvatutkija Sakari Toiviaisen mukaan Mollberg on "luonut tuotannon, joka kaikessa suppeudessaan kuuluu suomalaisen elokuvan näyttävimpiin ja kantavimpiin". Professori Peter von Bagh kirjoitti elokuvasta Aika hyvä ihmiseksi näin: -- Kysymyksessä on itse asiassa hyvin kunnianhimoinen tavoite kuvata pienen muodon ja mosaiikin lävitse yhäkin vaikeasti lähestyttävää aikaa: 1920-luvun kansalaisyhteiskunnan muotoutumista sen pienimpien atomien kautta, pihapiiristä käsin, unohtamatta sitä, miten vuoden 1918 suuri, traagisesti jakava skisma vaikuttaa ihmismielessä. -- Kansalaissota on mukana myös takautumissa, joita tavallaan olisi houkuttelevaa pitää turhina. Niissä on kuitenkin aivan oma ytynsä. Ne ovat kuva hajanaisesta, sietämättömästä mutta inhimillisesti ymmärrettävästä sodasta. Siitä on poistettu kaikki glooria ja kaikki sankarillisuus -- näitä sävyjä Mollberg myöhemmin tavoitteli Tuntemattomassa sotilaassaan.