Oulun läänissä on 600 työikäistä muistisairasta henkilöä. Koko maassa dementiaa sairastaa noin 7 000 alle 65-vuotiasta. Määrä on hätkähdyttävän suuri. Muistisairauksia pidetään tavallisesti vanhojen ihmisten vaivana. Yleisimmin niin onkin, mutta myös työikäisillä havaitaan entistä useammin dementian oireita. Hyvä, että havaitaan, koska ajoissa aloitettu hoito hidastaa taudin kehitystä.
Kovin tutut uhkatekijät lisäävät riskiä sairastua dementiaan. Niitä ovat korkea verenpaine, kohonneet kolesteroliarvot, huono sokeritasapaino ja ylipaino. Noin todettiin Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Kun samat syyt lisäävät myös sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen vaaraa, elintapoihin kannattaa todella kiinnittää huomiota. Liikunta ja harkitseva ravinnon nauttiminen edistävät monipuolisesti terveenä pysymistä.
Joillakin ihmisillä on jo perimän takia kohonnut riski sairastua muistia tuhoavaan dementiaan tai Alzheimerin tautiin. Oulun yliopistossa kartoitetaan parhaillaan muistisairauksien syntyyn vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Se on arvokasta tutkimusta. Kun suvun aiheuttama riski tunnetaan, oireisiin osataan kiinnittää ajoissa huomiota. Toimintakyky säilyy silloin pitempään kuin tapauksissa, joissa tauti etenee hoitamattomana.
Oulussa on tehty kiitettävän paljon muistisairauksien haittojen minimoimiseksi. Vertaistuki edistää Alzheimer-keskusliiton Pohjois-Suomen alueohjaaja Virva Ryynäsen mukaan merkittävästi muistisairaan hyvinvointia. Vertaistuen Ryynänen toteaa toimivan Oulussa paremmin kuin monissa muissa kaupungeissa.
Lisäksi kaupungissa aloitettiin viime vuoden lopulla ennaltaehkäisevä muistineuvonta. Kun tieto muistisairauksista karttuu, niiden oireet opitaan tunnistamaan ja osataan hakeutua hoitoon. Se on tärkeää jo siksi, että vaiva yleistyy Suomessa väen ikääntyessä.
Jos hoidon teho ei parane merkittävästi, Oulussa on vuonna 2020 lähes 3 000 vaikeasta tai keskivaikeasta muistisairaudesta kärsivää ja kaikkiaan noin 4 000 muistisairasta. Sairaanhoidossa on totuttu näkemään yhä tepsivämpiä lääkkeitä ja hoitokeinoja. Niitä voi toivoa myös muistisairauksiin. Siihen tarvitaan kuitenkin sekä määrätietoista työtä että päättäjien myötämieltä muistisairauksien hoidon edellytysten parantamiseksi.
paakirjoitus@kaleva.fi