Muistisairauksien määrä kasvaa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana voimakkaasti.
Vaikka viranomaiset jo varsin hyvin tiedostavat asian, Muistiliitossa kaivataan poliittisia päätöksiä siitä, mitkä ovat valtion ja mitkä ovat kolmannen sektorin eli järjestöjen, vapaaehtoisten ja omaisten tehtäviä.
Varsinaisia eteneviä muistisairauksia oletetaan jo tällä hetkellä Suomessa olevan yli 120 000 henkilöllä. Muistiliiton toiminnanjohtaja Susann Mörck muistuttaa, että muistisairauksista tehdään 36 uutta diagnoosia päivässä ja jo nyt tiedetään resurssien olevan rajallisia.
"Kysymys on väestörakenteesta johtuvasta maailmanlaajuisesta ongelmasta, koska ikä on kuitenkin se suurin riski. Tästä pystyy laskemaan aika tarkkaan millainen ennuste tulee olemaan", sanoo Mörck.
"Kaikki on kuitenkin kiinni siitä, pystymmekö yhteiskunnassa auttamaan sairaudesta huolimatta ihmisiä hyvään elämään vai emme."
Muistiliiton tekemän kuntabarometrin mukaan kunnissakin asia jo tiedostetaan, mutta kuntien pitäisi vain ajoissa saada tietoon mitä asioita valtio hoitaa ja mitkä jäävät kuntien harteille.
"Kuntalaisilla pitäisi olla paikkakunnasta riippumatta samat oikeudet, ja se ei todellakaan toteudu tällä hetkellä. Kuntabarometrin mukaan jotkut kunnat ovat hoitaneet asian loistavasti, mutta jotkut toiset taas eivät."
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!
