Muis­ti­sai­rau­det ilmi yhä var­hem­min

Kehittyneen diagnostiikan avulla muistisairaudet voidaan havaita yhä varhaisemmassa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä dementia diagnosoidaan vuosittain noin kolmellakymmenellä työikäisellä, alle 65-vuotiaalla potilaalla.

Ryoko Onoderalla (vas.) ja Johanna Anttosella ei ole yhteistä kieltä, mutta japanilaisten paperitöiden, origamien, askartelu sujuu silti Oulun seudun dementiayhdistyksen tiloissa. ”Harmi, ettei minulla ollut aikoinaan mahdollisuutta opetella kieliä. Nyt ne tuskin enää jäisivät päähän”, Anttonen vitsailee.
Ryoko Onoderalla (vas.) ja Johanna Anttosella ei ole yhteistä kieltä, mutta japanilaisten paperitöiden, origamien, askartelu sujuu silti Oulun seudun dementiayhdistyksen tiloissa. ”Harmi, ettei minulla ollut aikoinaan mahdollisuutta opetella kieliä. Nyt ne tuskin enää jäisivät päähän”, Anttonen vitsailee.
Kuva: Jukka Leinonen

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä aivoviikkoa. Viikon tavoite on tuoda esille muun muassa erilaisia aivoperäisiä sairauksia sekä niiden hoitoa ja kuntoutusmuotoja.

Kehittyneen diagnostiikan avulla muistisairaudet voidaan havaita yhä varhaisemmassa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä dementia diagnosoidaan vuosittain noin kolmellakymmenellä työikäisellä, alle 65-vuotiaalla potilaalla.

Noin 120 000 suomalaista sairastaa vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa. Koko maassa alle 65-vuotiaita dementiaa sairastavia on tällä hetkellä noin 7 000.

Varhaisemmasta havaitsemisesta huolimatta muistisairaudet ovat vanhusväestön sairaus. Yli 85-vuotiaista jopa 35 prosentilla on muistisairaus. 30-65-vuotiaista muistisairaus on vain prosentin neljäsosalla.

Oulun läänissä on tällä hetkellä noin 600 työikäistä muistisairasta henkilöä. Heistä suurin osa, lähes 400, asuu Oulussa ja Oulun lähikunnissa. Tämä selittyy sillä, että Oulussa ja lähikunnissa työikäisten osuus väestöstä on korkeampi kuin muualla läänissä, kertoo Alzheimer-keskusliitto ry:n Pohjois-Suomen alueohjaaja Virva Ryynänen.

Tämän vuoden puolella päivitettyjen tilastojen mukaan Oulun kaupungissa on yhteensä 2 500 muistisairasta ihmistä. Heistä 1 800:lla on vaikea tai keskivaikea muistisairaus, joka edellyttää hoitopalveluita. "Lukemat ovat samankaltaisia eri puolilla maata", Ryynänen sanoo.



Kohonnut verenpaine lisää dementiariskiä


Oulun yliopiston neurologian dosentti Anne Remes kertoo, että tieto muistisairauksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt huimasti. Kehittyneen diagnostiikan ansiosta myös lääkehoito päästään aloittamaan aikaisemmin.

Yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus on Alzheimerin tauti. Tällä hetkellä tiedetään, millaisia muutoksia tauti aiheuttaa aivoissa, mutta taudin laukaisevat tekijät ovat yhä epäselvät.

Alzheimerin tautiin on olemassa lääkitys. Lääkkeet eivät estä taudin etenemistä, mutta niillä voidaan hidastuttaa oireiden etenemistä, parantaa elämänlaatua ja siirtää laitoshoidon tarvetta.

Myös elintavoilla voidaan pienentää sairastumisriskiä. Tämä käy ilmi Kuopion yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan korkea verenpaine, kohonneet kolesteroliarvot, huono sokeritasapaino ja ylipaino varhaistavat riskiä sairastua dementiaan.

Terveellisillä elintavoilla voidaan lykätä taudin puhkeamista noin viidellä vuodella.

Vaikka suhtautuminen dementiaan on muuttunut myönteisemmäksi, muistisairaudet koetaan usein hävettävänä asiana, arvioi Ryynänen.

"Nykyaikaisilla menetelmillä sairaus voidaan kuitenkin havaita varhaisessa vaiheessa, jolloin toimintakyky säilyy vielä pitkään. Diagnoosin jälkeenkin ihmisessä on paljon potentiaalia."

Ryynäsen mukaan vertaistuella on tärkeä merkitys muistisairaan potilaan hyvinvoinnille. "Oulun kaupungissa tämä toimii paremmin kuin monessa muussa kaupungissa."

Oulun kaupunki aloitti viime vuoden lopulla myös ennaltaehkäisevän muistineuvonnan, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa muistisairauksista.

Ryynäsen mukaan tämä on tärkeä asia, sillä väestön ikääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy. "Mikäli muistisairauksiin ei sitä ennen keksitä ihmelääkettä, Oulun kaupungissa on vuonna 2020 lähes 3 000 vaikeaa tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa ja kaikkiaan 4 000 muistisairasta."

Ilmoita asiavirheestä