Vanhustenhuollossa toimiva henkilöstö ei osaa neuvoa muistisairaita riittävästi oikeusasioiden suunnittelussa, kerrotaan Suomen muistiasiantuntijat -järjestöstä.
Työntekijöillä ei ole tarpeeksi tietoa esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksesta, jonka avulla muistisairas voi etukäteen järjestää asioidensa hoitamisen valitsemalleen luottohenkilölle. Neuvonta jää vähiin myös ajanpuutteen takia. Lisäksi osa ammatti-ihmisistä kokee, että asia ei kuulu heille.
Suomen muistiasiantuntijat ry kokoaa yhteen eri tahoja toimimaan muistisairaiden puolesta ja on myös tutkinut oikeudellisen ennakoinnin käytäntöjä.
- Valitettavan harva ikääntyvä varautuu oikeudellisesti toimintakykynsä heikentymiseen. Vanhustenhuollossa ei ole puolestaan mielletty, että neuvominen kuuluisi heidän tehtäviinsä, summaa projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry:stä.
Hän kuitenkin toivoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö aktiivisesti kertoo sairastuneille edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta.
- Juristi ei tarvitse olla, perustiedot riittävät. Asiakkaalle tai potilaalle voi kertoa myönteisesti keinoista, joiden avulla hän saa oman tahtonsa kuuluviin ja itse valitsemansa henkilön hoitamaan asioitaan.
Suunnittelu ajoissa kuntoon
Oikeudellinen suunnittelu kannattaa Nikumaan mukaan hoitaa ajoissa kuntoon. Muutoin joudutaan usein turvautumaan edunvalvontaan, jos muistisairaus on edennyt liian pitkälle. Menettely koetaan raskaaksi, määrättiin edunvalvojaksi sitten omainen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvonnan määrää joko maistraatti tai käräjäoikeus.
Jos sen sijaan edunvalvontavaltuutus on tehty etukäteen, se saatetaan voimaan maistraatissa. Valtuutetun ei myöskään tarvitse tehdä vuosittain tiliselvitystä eikä hankkia maksullisia lupia isompiin oikeustoimiin.
- Vanhustenhuollossa edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan.
Tietoa on kuitenkin alkanut olla paremmin tarjolla, ja myös työntekijät haluavat oppia uutta. Muistiasiantuntijoilta on ilmestynyt esimerkiksi opas oikeudelliseen ennakointiin.