Muis­ti­oi­rei­den monet kasvot

Tyypillisin vastaanotolleni tullut potilas on huolestunut mahdollisesta muistisairaudestaan, kuvailee neurologian erikoislääkäri Marja Repo.
Tyypillisin vastaanotolleni tullut potilas on huolestunut mahdollisesta muistisairaudestaan, kuvailee neurologian erikoislääkäri Marja Repo.
Kuva: Janne Körkkö

Oulun Terveystalossa työskentelee muistiongelmiin ja -sairauksiin erikoistuneita osaajia, jotka korostavat potilaan yksilöllistä kohtaamista ja kokonaisvaltaista hoitoa.

– Tyypillisin vastaanotolleni tullut potilas on huolestunut mahdollisesta muistisairaudestaan. Huolestuminen voi pahentaa entisestään normaaliin ikääntymiseen liittyvää muistitoimintojen muuttumista tai väsymyksestä johtuvaa hajamielisyyttä, kuvailee neurologian ylilääkäri Marja Repo Oulun Terveystalosta.

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa potevansa muistioireita. Suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta, vaan kyse on ohimenevistä muistivaikeuksista, joiden taustalla voi olla vaikkapa stressiä tai väsymystä. Jo pelkkä asian selvittäminen saattaa helpottaa oireita.

– Muistin ja uuden oppimisen hidastuminen kuuluvat normaaliin ikääntymiseen. On hämmentävää huomata, kun ei pysty enää samoihin aivosuorituksiin kuin nuorena, lohduttaa Repo ymmärtäväisenä.

Noin 14 500 suomalaista sairastuu kuitenkin vuosittain muistisairauteen. Dementiasta kärsiviä suomalaisia on tällä hetkellä noin 200 000 ja yhtä monella ihmisellä tiedon käsitteleminen on lievästi heikentynyt. Työikäisiä muistisairaita arvioidaan olevan noin 7 000.

Miten osata erottaa ohimenevät muistivaikeudet ja muistisairaudet toisistaan?

– Kun aivot ovat ylikuormittuneet tai väsyneet stressin, väsymyksen tai masennuksen takia, muisti pätkii ja ajatukset hidastuvat. Muistijäljet ovat kuitenkin tallella ja asiat palautuvat mieleen, vaikka siihen menisikin aikaa, summaa Repo.

MILLOIN TUTKIMUKSIIN?

Lääkärin tai muistihoitajan puoleen kannattaa kääntyä heti, kun oma tai läheisen muisti huolettaa. Ongelma on syytä tutkia tarkemmin varsinkin silloin, jos muistioireet hankaloittavat arjen työ- tai toimintakykyä tai entiset taidot heikkenevät.

– Muistisairauksien tutkiminen alkaa potilaan haastattelulla. Terveystalossa on useita muistiongelmiin erikoistuneita neurologian tai geriatrian erikoislääkäreitä. Lääkäri arvioi haastattelun ja neurologisen tutkimuksen perusteella, onko aihetta huoleen ja mitä jatkotutkimuksia tarvitaan, kertoo neurologian ylilääkäri Marja Repo.

Yli 63-vuotiaiden tutkimukset voidaan aloittaa myös CERAD-muistitestillä, jonka tekee muistiongelmiin erikoistunut sairaanhoitaja.

– Potilas on hoitajan kanssa kahdestaan huoneessa eikä ulkopuolisia häiriöitä saa esiintyä kesken testin. Testin onnistumisen kannalta on tärkeä saada luotua luottamuksellinen suhde potilaan ja hoitajan välille, jotta potilas pystyy keskittymään testiin ilman jännitystä, korostaa lukusia muistitestejä tehnyt sairaanhoitaja Helinä Malinen.

Hoitaja laskee testin pisteet, jonka perusteella erikoislääkäri arvioi, onko aihetta jatkotoimiin. Mikäli testin perusteella herää epäily muistisairaudesta, asiaa tutkitaan tarkemmin verikokeilla, erilaisilla aivojen kuvantamismenetelmillä tai esimerkiksi selkäydinnestenäytteellä.

– Magneetti- tai tietokonetomografian avulla voi löytyä aivoverenkiertohäiriöitä, merkkejä Alzheimerin taudista, vanha aivovamma tai joskus – mutta onneksi harvoin – aivokasvain. Verikokeet paljastavat, jos muistioireen taustalla on diabetes, anemia, kilpirauhassairaus, nestetasapainon häiriöt tai vaikkapa B12-vitamiinin puute. Joskus syyksi voi paljastua myös aiemmin sairastettu borreliatulehdus, listaa Marja Repo.

Myös mielialan kartoitus on tärkeää, koska masennus voi aiheuttaa muistisairaudelle tyypillisiä oireita. Joskus taustalta voi löytyä huonoja yöunia tai unenaikaisia hengityskatkoksia. Ne pystytään diagnosoimaan Terveystalossa tehtävällä unipolygrafialla.

Liiallinen alkoholin käyttö tuhoaa aivosoluja etenkin muistikeskuksissa, ja eräät lääkkeet voivat aiheuttaa muistisairauden kaltaisia oireita. Esimerkiksi illalla tai yöllä otettu unilääke saattaa heikentää muistin toimintaa pitkälle seuraavaan päivään.

– Lyhytkin luomu-uni on usein aivojen kannalta tehokkaampaa kuin lääkeuni, muistuttaa neurologian ylilääkäri Repo.

MUISTISAIRAUKSIEN LAAJA KIRJO

Potilaat esittävät Marja Revolle vastaanotolla usein kysymyksen: ”Mikä ero on dementialla ja Alzheimerin taudilla?” Annetaan asiantuntijan vastata:

– Dementia on laaja ryhmä eri sairauksia. Se tarkoittaa samaa kuin yleisemmin käytetty ilmaus muistisairaus. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja kattaa ainakin 70 prosenttia tapauksista. Toiseksi yleisin on aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus, jota esiintyy 15−20 prosentilla diagnosoiduista. Harvinaisempia muistisairauksia ovat esimerkiksi Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat.

Kun ikää tulee lisää, myös useamman muistisairauden päällekkäin ilmeneminen on tavallista.

Muistisairauksien riskiä lisäävät valtimotautien yleiset vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine tai kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, ylipaino, tupakointi ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

– Riskitekijöitä välttämällä voi jossain määrin ehkäistä muistisairauksia. Toisaalta muistisairaudet lisääntyvät iän myötä ja usein sanotaankin, että korkea ikä on muistisairauksien suurin riskitekijä, toteaa Repo.

Terveystalossa tutkimussuunnitelma laaditaan aina potilaan ajankohtaisen ongelman ja tilanteen mukaan. Myös hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet arvioidaan yksilöllisesti tutkimuksien jälkeen.

– Kohtaamme jokaisen muistipotilaan yksilöllisesti ja arvostavasti - hänen kokonaistilanteensa huomioiden - korostaa neurologian ylilääkäri Marja Repo.

INFOBOKSI

Terveystalo Oulu on lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja elämäsi eri vaiheisiin.

Muistiongelmissa meillä pääset hoitoon helposti ja nopeasti.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, mikäli epäilet oman tai läheisesti muistin heikentymistä tai muistiongelmat ovat edenneet siten, että muistiin tulee toimintaa haittaavia muistiaukkoja.

Terveystalo Oulussa muistitestit tekee kokenut sairaanhoitaja ja hoidosta vastaavat kokeneet erikoislääkärit.

Muistitestin jälkeen asiakas saa muistiongelmiin perehtyneen erikoislääkärin arvion hoidon tarpeesta ja suosituksen jatkohoidosta.

Terveystalo Oulu

Albertinkatu 16, Sepänkatu 17.

90100 Oulu.

ma–pe 7–22.

la–su 9–22.

Yleis- ja hammaslääkäripäivystys vuoden jokaisena päivänä.

Ajanvaraus 030 6000.

www.terveystalo.com.

Ilmoita asiavirheestä