Kun Oulun kaupungin muistineuvoja luennoi hiljattain parinsadan hengen salissa, osa kuulijoista jouduttiin käännyttämään ovelta pois, kun tila täyttyi hetkessä.
Yhdistykset pyytävät häntä jatkuvasti kertomaan muistisairauksien ehkäisystä, ja henkilökohtaiseen neuvontaan on kuukauden jono. Kuka tahansa oululainen voi tulla vastaanotolle ilman lääkärin lähetettä, ja myös puhelimitse saa apua.
Muistineuvoja Elisa Toropainen on itsekin yllättynyt suosiosta. "Muistihäiriö ei ole enää häpeä, vaan ihmiset uskaltavat tulla neuvontaan lievissäkin ongelmissa ja ennaltaehkäisevässä mielessä", Toropainen arvioi syytä kovaan kysyntään.
Lapset tuovat vastaanotolle vanhempiaan, ja pariskuntia saapuu yhdessä. Osa tulee omasta aloitteestaan. Naiset hakevat apua itselleen rohkeammin kuin miehet.
Muistineuvojan löytää helposti Oulun kaupunginsairaalasta. Pääaulassa sijaitsevan huoneen ovella lukee kissankokoisin kirjaimin: MUISTINEUVONTA.
Suurin osa asiakkaista on vanhuksia, mutta jopa nelikymppisiäkin on käynyt. Heillä saattaa olla suvussa nuorella iällä alkavaa dementiaa - tai oireita vammasta aiheutuvasta muistihäiriöstä.
"Korostan usein ihmisille, että suojatkaa aivoja, muistakaa pyöräilykypärä", Toropainen toteaa.
Muistineuvojan työ on pääasiassa muistisairauksien ennaltaehkäisyä. Hänen luonaan käy paljon terveitä eläkeläisiä, jotka ovat huolissaan muististaan ja pelkäävät dementiaa.
Muistia pitäisi alkaa huoltaa jo nuorena. Keinoja on paljon, ja vain pieni osa muistisairauksista on perinnöllisiä.
Hyvät elämäntavat ja ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio pitävät myös muistin kunnossa. Esimerkiksi kaksi kala-ateriaa viikossa pienentää riskiä sairastua Atzheimerin tautiin.
"Kolesteroli-, sokeri- ja verenpainearvot kannattaa selvittää jo ennen keski-ikää, koska niiden hyvä hoito on ennaltaehkäisyä", Toropainen mainitsee.
Myös liikunta estää muistiongelmia. Vähintään kahdesti viikossa liikuntaa harrastavilla ilmenee puolet vähemmän dementiaa kuin liikuntaa harrastamattomilla. Liikunta tehostaa aivoverenkiertoa ja aktivoi hermosoluyhteyksien muodostumista.
"Kehotan ihmisiä harrastamaan itselle mieluisaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Vanhukset eivät välttämättä pysty hikiliikuntaan, mutta sekin auttaa, että kiertää korttelin ympäri pari kertaa päivässä."
Myös hyvä mieliala, stressittömyys ja riittävä uni pitävät huolta muistista.
"Ihmiset eivät ehkä ajattele, että myös sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä muistin kannalta. Yksin ei kannata jäädä. Jos on yksin, on hyvä kuunnella radiota, lukea tai ratkoa ristisanatehtäviä."
Muistitestin tekeminen helpottaa monia, jotka ovat olleet turhaan huolissaan tilanteestaan. Toisaalta testi tuo helposti esille alkavia ongelmia.
Toropainen teettää testin yleensä kaikille halukkaille ja ohjaa tulosten perusteella osan lääkärin juttusille.
Tyypillinen hälytysmerkki alkavasta muistisairaudesta on esimerkiksi se, että ihminen alkaa unohtaa sovittuja tapaamisia, kuten lääkäriaikoja. Joku voi hukata tavaroita, ja "aika tuntuu menevän hakiessa". Tutussa kaupungissa tulee eksymisen tunne: yhtäkkiä ei löydäkään bussipysäkiltä Stockmannille.
Vähän pidemmälle edenneessä tilanteessa koneiden käyttö ei suju. Ihminen alkaa keittää pannukahvia tai hoitaa asioita muutoin vanhaan tapaan. Entisaikojen muistaminen kirkastuu; ja kouluajat palaavat mieleen. Osa laihtuu, kun ei muista syödä eikä tunnista nälkäänsä.
Muistineuvojan luo on tullut autolla ikäihmisiä, joilla ei testituloksen perusteella saisi missään tapauksessa olla ajokorttia. "Valitettavasti. Läheiset sanovat, että pelkäävät kyydissä, kun omainen ei tunnista punaista valoa."
Pienistä unohtamisista ei kuitenkaan kannata huolestua. Meillä kaikilla jää joskus keittolevy päälle, ja perunat palavat pohjaan.
Toisaalta alkavaan muistisairauteen kannattaa puuttua varhain, sillä hyvä hoito auttaa lykkäämään oireita ja edistää kotona selviämistä. "Kaikkia voidaan jotenkin auttaa."
Toropainen uskoo, että muistihäiriöiden yleistyessä Oulukin laajentaa muistineuvontaa. Toropaisen mielestä myös nuorten muistipotilaiden kuntoutusta pitäisi tehostaa.
Terveydenhoitaja Toropainen työskenteli aiemmin Oysin muistipoliklinikassa. Hän kiinnostui muistista ammatillisesti, kun hän seurasi omaisena muistisairaan polun kaikkine ongelmineen. Siten hän ymmärtää omaisten hädän ja avun tarpeen myös "kantapään kautta".
Kaipaatko lisätietoa? Muistineuvoja vastaa oululaisille myös numerossa 044 703 4988.