Suomi juhlii satavuotissynttäreitään oikein olan takaa. Suomi Finland 100 -sivusto on pullollaan mitä erilaisimpia tapahtumia: on 100 puistoa, Sauna100 Pariisissa, Sykähdyttävät suomalaiset suosikkisävelmät -konsertti, Sata kuvaa Sallasta, Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät: yhdessä sata lasissa kohti tulevaisuutta...
Ei siinä mitään. Vuosisadan täyttävä itsenäinen Suomi ansaitsee jokaikisen juhlansa. Itsenäisyys on iloinen asia.
Huomiomme näyttää kuitenkin kohdistuvan pelkästään vuosiin 1917 ja 2017. Onko kukaan miettinyt sitä, miten meidän tulisi muistaa itsenäistymisen jälkeisiä kuukausia, jotka kärjistyivät lyhyeksi, mutta veriseksi sisällissodaksi? Ei kai sitä aiota unohtaa?
Suomen itsenäisyyshistorian synkin vaihe ryöpsähti yllättäen pintaan pari viikkoa sitten, kun Suomen Rahapaja esitteli yhden Suomi 100 vuotta -juhlarahan. Kolikon toisella puolella teloitettiin punavankeja.
Alkoi lyhyt, mutta sitäkin vimmaisempi kommentointi. Teloituskuvan ampuivat alas esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Orpon ja Anderssonin mielestä kuva ei sopinut juhlavuoden yhdessä-teemaan. Rinteen mielestä se henki valkoisen Suomen totuutta.
On hyvä kysymys, olisiko teloituskuvasta noussut koetun kaltaista raivoisaa kohua, jos kolikkosarja olisi julkistettu yhtenä kokonaisuutena.
Kukaan ei kuitenkaan kiistänyt, ettei kolikon, kylläkin sokeeraava, kertoma olisi totta. Sisällissodassa kaatui, teloitettiin, kuoli vankileireillä tai niiden jälkeen, katosi tai kuoli muuten yli 27 000 punaista, vajaat 5 200 valkoista ja yli 4 400 muuta. Sodan ruumissaldo oli Suomen sotasurmat -sivuston mukaan yhteensä 36 640.
Sisällisota oli hyvin verinen: noin prosentti Suomen silloisesta väestöstä kuoli kuudessa kuukaudessa. Vuonna 1918 kuoli Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 95 000 ihmistä eli eniten yhdessä vuodessa koko itsenäisyyden aikana.
Jos jostakin, kolikkomyrsky kertoi siitä, kuinka arka aihe tuo ajanjakso – kutsutaanpa sitä sitten sisällissodaksi, vapaussodaksi tai kansalaissodaksi – on meille, vaikka jo monta sukupolvea on haudattu sen jälkeen. Vuosi 1918 on paljon herkempi kuin esimerkiksi jatkosota, josta siitäkin on väitelty kiivaasti.
Sisällissota on kansakunnalle raastavampi kokemus kuin sota ulkoista vihollista vastaan. Sisällissota jakaa kansalaisia ja kansakuntia kivuliaasti ja pitkään, muuallakin kuin Suomessa. Viimeksi presidentti Donald Trump herätti äsken ties monennenko kohunsa kommentoimalla Yhdysvaltain 1860-luvulla käytyä sisällissotaa.
Pohjoinen Suomi selviytyi sisällissodasta paljon vähemmällä kuin muu Suomi. Ehkäpä siksi siihen suhtaudutaan täällä kiihkottomammin kuin talvi-, jatko- ja etenkin Lapin sotaan. Muulle Suomelle Lapin sota on puolestaan tuntemattomampi historian kipupiste.
Vuotta 1918 olisi paikallaan käsitellä itsenäisyysjuhlinnan jatkoksi, muutenkin kuin vain tutkija- ja mediatasolla. Muutoin kansakunta sivuuttaa oman historiansa kivuliaimman kohdan ja tekee karhunpalveluksen uusille sukupolville.
Faktapohjaa asialliselle keskustelulle on yllin kyllin. Sitä tarjoaa muun muassa Suomen sotasurmat 1914–22 -tutkimusprojekti, joka tehtiin silloisen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aloitteesta.
Olen henkilökohtaisesti pohdiskellut paljon sisällissotaa. Sodan päättyminen valkoisten voittoon oli Suomen onneksi. Millainen Suomi ylipäätään olisi, jos punaiset olisivat voittaneet?
Samaan hengenvetoon on sanottava, että kurjat elinolot aiheuttivat kaupunkien työväestössä ja maaseudun vähäväkisissä ymmärrettävää katkeruutta. Punaisten johtajat hyödynsivät tätä häikäilemättömästi ja yrittivät samanlaista vallankaappausta, jossa Lenin onnistui Venäjällä. Monet näistä johtajista paljastivat todellisen karvansa pakenemalla itärajan yli.
Kotkaan on suunnitteilla muistomerkki, johon olisi tarkoitus kirjoittaa samaan muistomerkkiin sisällissodassa menehtyneiden kaikkien kotkalaisten ja kymiläisten nimet, vajaat 800. Tähän asti nimet on yleensä kirjoitettu eri kiviin. Kotkasta kannattaisi ottaa mallia muuallakin. Eikö olisi aika jo haudata loputkin sadan vuoden vihasta?