Aaro ja Einari Suomela ovat törmänneet maanomistajan kannalta kiperään tilanteeseen. Iissä Olhavan kylän Keelaharjussa olisi raekooltaan erinomaista soraa ja vuonna 2000 aukaistua soramonttua olisi halu laajentaa.
Este laajennukselle järjestettiin kuitenkin jo kaukana menneisyydessä, yli 5 000 vuotta sitten. Harjulla on kivikauden aikaisia muinaismuistoja, eikä museovirasto ole antanut Suomeloille lupaa laajempaan maa-aineksen ottoon.
Museovirasto ehdotti maastotutkimuksia, jotka muinaismuistolain perusteella maksaa maanomistaja.
Nyt Keelaharjulla on menossa koetutkimus, jonka tekevät Oulun yliopiston arkeologit. Suomelan veljekset koetutkimuksesta 15 000 euroa. Sen perusteella museovirasto päättää, pitääkö Keelaharjussa ensi kesänä tehdä varsinaiset kaivaukset.
"Todennäköisesti kanta tulee olemaan, että alue pitää tutkia ennen soramontun laajennusta", arvioi arkeologian lehtori Pentti Koivunen.
Suomelat arvioivat varsinaisten kaivausten maksavan moninkertaisesti enemmän, jopa satoja tuhansia. Maanomistajasta tuntuu kohtuuttomalta, että muinaismuistojen tutkimiskustannukset kaatuvat omaan niskaan. Lakia pitäisi Suomeloiden mielestä muuttaa.
Laajennetusta soramontusta riittäisi tuloja jopa kymmeniksi vuosiksi. "Täytyy selvittää kuka alueella on isäntä. Turha sitä on pitää tulevien sukupolvien rasitteena", Einari Suomela toteaa.
Arkeologi Koivunen arvelee, että lupa maanottoon heltiää kaivausten jälkeen, tosin harjun laki kiviröykkiöineen tultaneen säästämään. Päätöksen tekee museovirasto, kunhan oululaiset saavat toimitettua sille kaivauskertomuksen marraskuussa.
Keelaharjun päältä löytyvät kiviröykkiöt on tiedetty jo pitkään ihmisen tekemiksi. 25 vuotta sitten arkeologit löysivät toistakymmentä pyyntikuoppaa.
Metsästäjien asumus
Koekaivauksissa kivikautisesta harjun menneisyydestä on Koivusen mukaan saatu käsitys, jonka hän ei enää usko kovin paljon muuttuvan tarkemmissakaan tutkimuksissa.
Vaikuttaa siltä, että harjulla on sijainnut noin 5 000 vuotta sitten kausiluontoinen metsästysasuinpaikka. Harju oli tuolloin saari, jonne kaivettuihin pyyntikuoppiin hirvieläimiä kevättalvella ajettiin. Ylijäämäliha lienee varastoitu kivistä rakennettuihin kellarikuoppiin.
Koivunen arvelee useiden miespolvien ajan käytössä olleella harjulla olevan myös hautoja. Keramiikkaa metsästäjät eivät liene jälkeensä jättäneet, joten arkeologit tuskin pystyvät varmasti sanomaan, mihin kulttuuriin metsämiehet kuuluivat.
"Mielellämme ajattelisimme, että tänne tultiin talvikylistä Kierikistä, mutta sitä ei voi todistaa."