Koko Pohjois-Pohjanmaan kattava kiinteiden muinaisjäännösten inventointi saatiin päätökseen, kun Oulunkaaren seutukunnan pohjoisosaa ja Koillismaata koskeva raportti julkaistiin Oulussa perjantaina.
Julkaisu on sarjan päättävä neljäs osa Pohjois-Pohjan-maan liiton, Pohjois-Pohjanmaan museon ja Museoviraston monivuotista yhteishanketta, jonka tuloksena on inventoitu maakunnan kiinteät muinaisjäännökset.
Nyt julkaistu osa kattaa Iin, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnat, ja sen ovat tehneet tutkijat Mika Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Markku Torvinen Museovirastosta.
Muinaisjäännösluettelo on tarkoitettu ensisijaisesti apuvälineeksi maankäytön, suunnittelun ja rakentamisen parissa työskenteleville.
"Kuntien kaavoittajat, rakennustarkastajat ja ympäristösihteerit", luettelee Pohjois-Pohjanmaan liiton maankäyttöpäällikkö Eija Salmi raportin käyttäjiä.
Lisäksi kirjasta ovat kiinnostuneet metsäalan ammattilaiset.
Myös historiaa harrastavat kuntalaiset löytävät julkaisusta mielenkiintoista luettavaa. Kaikista kohteista on kirjoissa tarkat kartat.
Muinaisia rantatontteja
Tuoreimmassa neljännessä osassa on noin 250 kohdetta, ja kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalta paljastui inventoinnissa noin 1 200 kohdetta. Kohteet vaihtelevat kiviröykiöistä ja maakuopista palvoskiviin.
Tässä eivät kuitenkaan ole suinkaan kaikki maakunnan muinaisjäännökset. "Aina löytyy uusia kohteita", Markku Torvinen muistuttaa ja arvelee, että perusteellinen inventointi voisi paljastaa toisen mokoman.
Esimerkiksi Kuusamon tutkijat mainitsevat hankalaksi alueeksi tutkia, koska se on vesistörikas. Torvinen muistuttaa, että ihmisen maku asuinpaikan valinnassaan ei ole muuttunut sitten kivikauden.
"Kauniit rannat ja kuivapohjaiset maat ovat suosittuja", Torvinen mainitsee. Helpot rantautumispaikat ovat myös otollisia kohteita muinaisjäännösten etsijälle.
"Ja Kuusamossa on rantaa käveltäväksi kuukausitolkulla", Torvinen sanoo. Nyt Kuusamon inventointiin oli aikaa viisi viikkoa.
Rantaviiva on muuttunut melkoisesti sitten viime jääkauden. Maannousu on ollut nopeaa, ja esimerkiksi noin 7 000-8 000 vuotta sitten Suomea asuttaneet ihmiset varasivat merenrantatonttejaan Pudasjärven länsiosan tienoilla.
Perunannosto paljastaa
Muinaisjäännösten saaminen yleiseen tietoon raporttien muodossa on hyödyllistä siksikin, että maankäytön paineet ovat usein edelleen näillä ihmissilmin kauniilla rannoilla ja hyvillä rakennuspaikoilla.
Torvisen mukaan käytännön pitäisi olla se, että kun tehdään uutta kaavoitusta, otetaan selvää mahdollisista muinaisjäännöksistä. Näin vältytään mahdollisten arkeologisesti arvokkaiden kohteiden tärväämiseltä.
Toisaalta monet muinaislöydöt paljastuvat juuri maankäytön yhteydessä, mökin perustusten kaivamisessa tai perunannostossa.
"Löydöistä tulee tehdä ilmoitus museovirastolle tai maakuntamuseoon" Torvinen muistuttaa.