Kalevan sunnuntaisen jutun kuvassa Limingan kirkosta on kolme hymyilevää ihmistä. Kuvan pääkohde on kuitenkin henkilöiden edessä oleva lapinkätkyt eli komsio.
Limingassa komsio on ollut säilytyksessä kirkkomuseossa. Esine on alustavasti ajoitettu 1600-luvun loppuun tai 1700-luvun alkuun.
Limingan seurakunta on nyt lahjoittanut komsion Inariin Saamelaismuseo Siidaan, siis seuduille, josta esine luultavasti on peräisin.
Kuvan kolme hymyilevää henkilöä ovat Siidan työntekijöitä. He luonnehtivat esinettä "valtavan hienoksi" lahjoitukseksi.
Tapaus osoittaa liminkalaisilta valistuneisuutta. Historiallisten arvoesineiden luonnollisin sijoituspaikka on lähellä niitä sijoja, joista ne ovat peräisin.
Hieno osoitus muinaisesineiden lähtöalueiden ja niiden ihmisten arvostuksesta saatiin viime viikolla myös Oulussa, josta palautettiin Siidaan viimeiset osat Pohjois-Pohjanmaan museon hallussa olleesta saamelaisesineistöstä. Kaikkiaan Inariin on Oulusta toimitettu tänä vuonna noin 400 esinettä.
Toisenlaisia tapauksia on paljon. Monet maailman museoiden arvokkaimmista taide-esineistä ovat kyseenalaisin, jopa laittomin keinon hankittuja, mutta niitä ei niitä aiotakaan palauttaa. Kreikka on pitkään vaatinut Ateenasta vietyjä maineikkaita kulttuuriaarteita takaisin Britanniasta, Egypti puolestaan kuningatar Nefertitin kuuluisaa rintakuvaveistosta Berliinistä, turhaan.
Suomessakin voi kysyä, onko aina toimittu oikeudenmukaisesti. Maan komeinta historiallisten esineiden kokoelmaa hallitsee Suomen Kansallismuseo, jonka päämuseo on Helsingin Mannerheimintiellä.
Tuon talon vitriineihin on matkalla pian myös se 3 000 – 4 000 vuotta sitten valmistettu kivinen hirven pää, muinaisen kirveen hamaraosa, joka viime vuoden kesällä löytyi Kuusamon Joukamojärven rannasta.
Löytö oli sensaatio, sitä on luonnehdittu jopa huomattavimmaksi suomalaiseksi esinelöydöksi tällä vuosituhannella. Hirven pää on kuusamolaista perua kaikkiaan, hiottu Rukan alueen kvartsiitista.
Vielä nyt löytö on nähtävissä Kuusamossa kulttuurikeskus Karhuntassussa. Ensi kesästä lähtien se on osa remontoidun Kansallismuseon perusnäyttelyä.
Kansallismuseo on arvokas näyttely-ympäristö. Silti voi kysyä, onko ajattelutapa aivan kohdallaan, kun paikallista ylpeyttä ja historiainnostusta nostattava esine viedään maan toiselle laidalle 700 kilometrin päähän löytöpaikastaan.
Jos Kuusamo ei Museovirastolle kelpaa, niin eikö edes Pohjois-Pohjanmaan museo, joka sekin saa uudet edustavat tilat vuonna 2026. Kansallismuseota kiertävälle turistille hirven pää on yksi esine satojen ja tuhansien muiden joukossa, kun pohjoiseen sijoitettuna esineen ainutlaatuisuus ja arvo nousisi varmasti paremmin esiin.