Muik­ku­saa­liit ta­val­lis­ta niu­kem­mat Koil­lis­maal­la

Koillismaan järvissä on tänä kesänä runsaasti muikkua, mutta toistaiseksi saaliit ovat jääneet tavanomaista pienemmiksi.

Juha Korhonen perkaa Kallunkijärvestä saamiaan muikkuja Kuusamon Alakitkan kalasatamassa.Saaliinsa hän myy paikalliselle kalanjalostusyritykselle. Peratusta muikusta maksetaan tällä hetkellä koosta riippuen 3,5-4,5 euroa kilolta, pienemmästä enemmän.
Juha Korhonen perkaa Kallunkijärvestä saamiaan muikkuja Kuusamon Alakitkan kalasatamassa.Saaliinsa hän myy paikalliselle kalanjalostusyritykselle. Peratusta muikusta maksetaan tällä hetkellä koosta riippuen 3,5-4,5 euroa kilolta, pienemmästä enemmän.
Kuva: Ketola Heikki

Koillismaan järvissä on tänä kesänä runsaasti muikkua, mutta toistaiseksi saaliit ovat jääneet tavanomaista pienemmiksi.

Kuusamon Alakitkan kalasatamassa rysästä aamulla nostamaansa viiden kymmenen kilon saalista perkaava ammattikalastaja ja Koillismaan kalastajaseuran puheenjohtaja Juha Korhonen arvelee, että viileä alkukesä on vaikuttanut muikkujen liikkumiseen.

"Vuosikausiin ei ole näin viileää ollut. Muikut ovat sen vuoksi ilmeisesti hieman eri paikoilla kuin mihin on totuttu", kuusamolainen Korhonen pohtii.

Säät ovat olleet myös tuulisia, minkä hän arvelee osaltaan vaikuttaneen siihen, etteivät saaliit ole olleet järin suuria.

"Vedet ovat sekoittuneet ja pyydykset ovat likaantuneet tavallista herkemmin."

Korhosella on pyynnissä kaksi rysää, toinen Kallunkijärvessä, toinen Alakitkassa. Parhaimmat kertasaaliit ovat olleet sadan kilon paikkeilla. Rysänsä Korhonen käy kokemassa tavallisesti päivittäin.

Alku- ja keskikesä ovat Koillismaalla pääosin rysäpyynnin aikaa, koska muikut ovat hajallaan. Nuotat viedään vesille myöhemmin, kun kalat alkavat kerääntyä parviksi.

Sydänsuvi ei ole Koillismaan ammattikalastajille kovin kiireistä aikaa, koska markkinoille tulee runsaasti muikkua eteläisen Suomen järviltä. Tähän aikaan vuodesta siellä pyydetään trooleilla, saaliit ovat runsaita ja kalan kokokin suurempi kuin pohjoisessa.

"Ei meillä kesällä isoja pyrkimyksiä ole. Pidetään paikalliset jalostajat nyt kalassa ja toimitetaan tavaraa eri tapahtumiin, jossa kauppiaat valmistavat yleisölle frittimuikkuja."



Muikulla nyt
hyvät kasvuolot


Muikun kysyntäkin alkaa kasvaa syksymmällä, kun lomaileva Suomi palaa vähitellen arkeen. Korhonen laskee, että nuotattavaksi tulee tuolloin keskimääräistä suurempia kaloja.

"Vaikuttaa siltä, että muikuille tulee paljon kasvuviikkoja viileiden vesien ansiosta. Muikut ovat aktiivisimpia 12-18 asteen lämpötilassa syöden silloin paljon, eivätkä painu hautoihin, kuten hellekesinä."

Korhonen uskoo, että keväällä kuoriutuneista muikuista kehittyy Koillismaan järviin vahva ikäluokka.

"Viime kesä oli kasvun kannalta hyvä ja kudun aikana syksyllä muikuilla oli laadukas ja runsas mäti. Siitäkin voi päätellä, että kannasta kehittyy vankka."

Tällä hetkellä muikun poikaset ovat vielä parin-kolmen sentin mittaisia, ja niitä on kalastajien havaintojen mukaan liikehtinytkin rantavesissä jopa sakeina parvina.

Koillismaalla ammattikalastajien määrä on vähentynyt parin kymmenen vuoden aikana huomattavasti.

Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen kertoo, että kun vielä 1980-luvun puolivälissä kalastuksesta pääosan tuloistaan saavia oli viitisenkymmentä, on heitä enää vain noin 20.

"Nuottaus- ja muu tekniikka alkoi kehittyä samoin kuin osaamisen tasokin. Kalastajaa kohden saalista voitiin alkaa kasvattaa ja tavallaan porukkaa oli jo liikaa. Nyt sama saalismäärä saadaan ylös vähemmällä väellä", Torssonen kertoo.

Ilmoita asiavirheestä