Muhos tippuisi paalupaikaltaan ja Pulkkila seitsemänneltä tilaltaan alaspäin, jos kymmenen vuotta sitten tehty Oulun läänin kuntien kuntavertailu uusittaisiin. Muuten listaan tuskin tulisi kovin suuria muutoksia.
Enää ei vastaavaa selvitystä tehdä, mutta kymmenen vuoden takainen järjestys on tuttu monista nykyvuosien selvityksistä, joissa tutkitaan väkilukua, väestön rakennetta, kuntien taloutta tai palveluja.
Kymmenen vuotta sitten suurin yllätys oli ykkösenä komeileva Muhos. Sitten seurasivat tutusti Oulu ja sen lähiympäristö. Yllättävän korkealla olivat myös Oulainen ja Kairanmaan keskus Pulkkila. Oulun lähikunnista Oulunsalon it-huuma oli vielä kaukaista haavetta. Samoin Haukipudas sijoittui varsin vaatimattomasti. Kainuu ja läänin pienet keskuksien ulkopuolella olevat kunnat jäivät tutusti pahnan pohjille. Häntäpään valvojana olivat Kuivaniemi, Puolanka ja Taivalkoski.
Silloisen Oulun lääninhallituksen suunnittelupäällikkö Sulo Nousiaisen laatima lista ei ollut mikä tahansa selvitys. Sillä perusteltiin muun muassa kuntien erityisaluetukea sisäasiainministeriölle. Selvitys perustui vuoden 1990 kunnan nettomuuttoon, asukasta kohden laskettuun veroäyrimäärään ja vuoden keskityöttömyyteen.
Muhoksella oltiin tulokseen tyytyväisiä. ”Saattaa olla, että nousukausi alkaa yllättävän pian. Myös Muhoksen on oltava siihen valmis”, hehkutti kunnanjohtaja Voitto Ollikainen.
Muhos jäänyt jalkoihin
Vuosikymmen on osoittanut, että Muhos ei onnistunut toiveissaan. Se on jäänyt auttamatta muista Oulun seudun kunnista it-työpaikoissa, eivätkä optio- ja yhteisöverotulot ole kasvattaneet kunnan kassaa. Voimalaitosverotulot ovat romahtaneet IVO-ajoista ja kunnan talous on vaikeuksissa.
Muhoslaisten määrä ei ole kasvanut paljon. Huikeimmat kasvut ovat napanneet Oulu, Kempele, Oulunsalo, Haukipudas ja Kiiminki. Jo pitkään jatkuneet hallintoriidat eivät ole ainakaan parantaneet Muhoksen houkuttavuutta.
Muhoksen kunnanjohtaja Jouko Juntunen sanoo, että kymmenen vuoden takaisilla mittareilla Muhos sijoittuisi nytkin aika lähelle kärkeä, mutta myöntää, että Oulu ja sen lähikunnat ajaisivat Muhoksen ohi. Ehkä ohi menisi myös Sievi. Sen jälkeen uskoo Juntunen tulevan Muhoksen.
”Vuorenvarmasti kunta on koko läänissä kolmen parhaan työllisyyskunnan joukossa. Kärjessä olevien Oulun lähikuntien työttömyys on kovaa. Sen sijaan väestökamppailussa kunta on jäänyt naapureistaan jälkeen.”
Maataloustyöpaikkoja on paljon, ja niissä jäävät verotettavat tulot vähäisiksi. Muhoksella on myös paljon väkeä palveluammateissa. Sitä kautta palkkataso jää paljon Oulun seudun alle. ”It-työpaikkoja ei ole Muhokselle saatu, eikä ole tulossa”, uskoo Juntunen.
Hallintosihteeri Rauno Piipon mielestä Muhosta on runnonut myös valtionhallinnon keskittyminen. Vanhana emäpitäjänä Muhos on menettänyt työpaikkoja muun muassa kihlakunta- ja poliisiuudistuksessa.
Kymmenen vuotta sitten tehty selvitys kuvasi yhden hetken tilannetta, eikä siinä painotettu eri tekijöitä. ”Siitä puuttui dynaamisuus. Näkökulman pitäisi olla pitkä ja monipuolinen”, sanoo Piippo. Tarkastelussa pitäisi olla mukana kunnan taloutta koskevia pitkäaikaisia suuntaa antavia lukuja. Juntusen mielestä väestökehityksellä pitäisi olla aikaisempaa suurempi paino. Se tosin heikentäisi Muhoksen asemaa. Myös palvelutaso tulisi Juntusen mielestä olla mukana mittareissa. ”Siinä Muhos myös sijoittuisi hyvin”, uskoo Juntunen.
Vaikka Muhoksen asema on heikennyt, uskoo Juntunen Muhokseen. Oulun lähellä oleminen, hyvä tonttitarjonta ja oikea hinta- ja laatusuhde vetävät jatkossa. ”Asuinkuntafilosofia puree”, vakuuttaa Juntunen.
Muhoksen tonttitarjonta on Juntusen mielestä ollut liian yksipuolista. ”Siinä on ollut tulppa. Oulun lähikunnat ovat pystyneet nappaamaan kehityksen hyödyt.”
Suurimpana uhkana Muhokselle Juntunen pitää sitä, että palveluvarustus siirtyy yhä enemmän Ouluun
Myös Pulkkila tippuisi alaspäin
Pulkkila nappasi kymmenen vuotta sitten näyttävästi seitsemännen sijan. Kunnansihteeri Pekka Lämsän mielestä Pulkkila sijoittuisi nytkin vastaavillla tiedoilla varsin ylös, mutta ei kuitenkaan lähelle kärkitiloja.
Rautaruukki ja lukio antavat Pulkkilalle paljon hyvinvointia ja kunnalle palkoista verotuloja. Valtionhallinnon supistukset ovat purreet myös Pulkkilassa. Työttömyys on Pulkkilassa ollut alhaista, paljon alhaisempaa kuin esimerkiksi Oulussa. ”Se kertoo ehkä osittain myös siitä, että ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan työn perässä”, arvelee Lämsä. Nimittäin väestökato on purrut kovasti ja Pulkkila jää siinä kauas kärkipäästä läänin kuntien kisassa.
Veroäyreissä ja työllisyydessä Pulkkila sijoittuisi varmasti edelleen kärkikymmenikköön, uskoo kunnansihteeri.
Lämsä korostaa, että mittarit antavat kuvan vain hetken tilanteesta. Väestökehitys pitäisi ottaa mukaan paljon aikaisempaa painavammin.