Pohjois-Pohjanmaalle syntyy vuoden alussa maatalouslomitusten jättiyksikkö, kun Muhos ottaa vastuulleen 16 kunnan lomituspalvelujen järjestämisen. Yksikkö työllistää noin 150 lomittajaa ja lomitushallinnon viranhaltijaa.
Lomituskeskuksella Muhos tavoittelee asemaa Oulun ympäristön alueellisena maatalouskeskuksena. "Keskuksesta on kunnalle imagohyötyä", sanoo Muhoksen kunnan hallinto- ja talousjohtaja Stina Mattila.
Myös sijoituspaikan Muhoksen hyväksi ratkaisseen maataloustuottajien eläkelaitoksen (MELA) lomituspalveluyksikön johtaja Tauno Jouhtimäki uskoo, että Muhos haki keskusta nimenomaan imagosyistä.
"Muhoksesta tulee alueen maataloustoiminnan keskipiste", Jouhtimäki uskoo.
Viljelijöille uudistus tietää asiointimatkojen pitenemistä.
Keskus Muhokselle taloudellinen riski
Muhokselle sijoitetaan lomitusten hallinto. Lomittajat työskentelevät entiseen tapaan asuinpaikkansa lähellä.
Jouhtimäki pitää selvänä, että lomitushallinnon kustannukset kaatuvat muhoslaisten veronmaksajien maksattaviksi, ellei nykyistä miehitystä vähennetä rajusti. "Muhoksen suuralueelle maksettu hallintokorvaus riittää yhdeksän hallintohenkilön palkkaamiseen siten, ettei kukaan kuole nälkään", Jouhtimäki sanoo.
Nykyisin Yli-Iin, Limingan, Muhoksen ja Siikajoen lomitusyksiköiden hallinnossa työskentelee yhteensä 16 työntekijää.
Mela maksaa kunnille könttäkorvausta lomitushallinnon järjestämisestä tehtyjen työpäivien mukaan. Jos kunta järjestää hallinnon kustannustehokkaasti, voi se periaatteessa tienata hallintokorvauksella.
Muhoksen hallinto- ja talousjohtaja Mattila kiistää, että kunta olisi kisannut keskuksesta rahantekomielessä. "Hallintokorvauksella ei voi tehdä bisnestä", Mattila sanoo. "Se riittää juuri ja juuri palvelun järjestämiseen".
Jouhtimäki vahvistaa, ettei rahasta käytännössä jää yli.
"Valtio kyllä pitää huolen, ettei kunta pääse rikastumaan lomituspalveluiden järjestämisellä. Määrärahoja ei lisätä, vaikka kustannukset nousevat joka vuosi."
Virastosta
navettaan
Limingan vt. lomitusjohtaja Seija Virkkala sanoo, että hallintohenkilökunnalle on väläytelty mahdollisuutta siirtyä takaisin lomittajan töihin.
Samaan hengenvetoon hän myöntää, ettei kaikkien terveys kestä paluuta kentälle. Myös epävarmuus töiden jatkumisesta vaivaa.
"Olisi mukava tietää, miten työt jatkuvat vuoden alussa," Virkkala huokaa.
Mattila myöntää, että Muhos haki keskusta myös turvatakseen oman lomitushenkilöstönsä työpaikat ja saadakseen kuntaan mahdollisesti muutaman työpaikan lisää.
Vielä ei tosin ole selvää, kuinka moni nykyisistä hallinnon työntekijöistä haluaa siirtyä Muhokselle tai monelleko jatkossa on töitä uudessa paikallisyksikössä.
Mattila ei halua paljastaa, kuinka monella työntekijällä hallintoa on tarkoitus pyörittää.
"Haluamme tiedottaa sitten, kun meillä on asiasta yhtenäinen näkemys lomituspalveluiden johtajan kanssa."
Lomituspalveluiden johtaja on tarkoitus valita Muhokselle lokakuun 27. päivä.
Mattila sanoo, että Muhoksen tavoite on ainakin aluksi pitää nykyiset palveluyksiköt auki yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.
Lomitusalueiden yhdistämisiä seurannut Jouhtimäki kertoo, että lomitusalueiden yhdistäminen johtaa kuntakohtaisten lomituskonttoreiden sulkemiseen.