Arto Nenonen
Muhoksen kunnan nimikkolintu naakka palaa pyydettävien lajien joukkoon 1. elokuuta alkaen.
Lakimuutoksen myötä naakasta tuli metsästyslain alainen laji. Mahdollinen pyynti tapahtuu metsästyslain ja -asetuksen rajaamissa puitteissa.
Suomen riistakeskuksen mukaan tavoitteena on vähentää mahdollisimman joustavin menettelyin naakkojen aiheuttamia ongelmia. Naakka rauhoitettiin Suomessa vuonna 1993.
Muhoksella on pitkään ollut vahva naakkapopulaatio. Erityisen mieltyneitä linnut ovat olleet Muhoksen kirkkoon.
Naakkayhdyskunta asettui kirkonmäelle jo edellisen vuosisadan alkupuolella. Kirkon torniin on jopa rakennettu erillinen naakkahuone, jossa linnut saavat asua ja pesiä rauhassa.
Kanta kasvanut voimakkaasti
Suomen naakkakanta on kuitenkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla.
Parimääräksi on arvioitu 2010-luvun alussa noin 110 000 pesivää paria. Joidenkin arvioiden mukaan pesivien parien määrä on jo 130 000.
Kannan kasvaessa ovat lisääntyneet myös vahingot. Naakat aiheuttavat satovahinkoja, rikkovat säilörehupaaleja, pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä.
Naakkojen ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.
Naakka, kuten muutkin rauhoittamattomat linnut, on rauhoitettu pesimäaikana.
Pesimäaikaisesta rauhoitusajasta säädetään erikseen metsästysasetuksessa.
Naakan osalta asetusta päivitetään ennen seuraavaa pesimiskautta.
Lainmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti haja-asutusalueille ja maaseudulle.
Rauhoittamatonta lajia saa omalla tontillaan pyytää, vaikka alueeseen ei olisikaan metsästysoikeutta.
Sen sijaan pelloilla, metsissä ja muilla alueilla on oltava metsästysoikeuden haltijan lupa naakan tappamiseen.
Metsästystä ei saa aseella harjoittaa alle 150 metrin päässä toisen asuinrakennuksesta.
Sama koskee naakan pyyntiä. Metsästyskorttia ei rauhoittamattoman lajin poistamiseen tarvitse. Aselupien on luonnollisesti oltava kunnossa.
Naakkojen häätämistä voi yrittää ampumalla haulikolla niiden ruokailupaikalla ja jättämällä yhden linnun ikään kuin varoitukseksi.
Voi myös käyttää huuhkajan kuvaa, jonka kimppuun naakat hyökkäävät.
Sotkujen siivous pieni kuluerä
Muhoksen kirkon naakka-asukkaat saanevat jatkaa eloaan rauhassa lakimuutoksen jälkeenkin.
Kirkkoherra Jouni Heikkinen sanoo, että hänen mielipiteensä naakoista ei ole muuttunut mihinkään.
– Ne ovat osa luomakuntaa. Kirkkoherra ei tietenkään yksinään voi tällaisia asioita päättää. Naakka-asiaa ei vielä ole käsitelty luottamuselimissä.
Heikkinen sanoo ymmärtävänsä lakimuutoksen taustan, sillä pesivien lintujen määrä on kasvanut reilusti.
– Minusta olisi kuitenkin kauheaa, jos lintuja alettaisiin häätää sulkemalla tornin naakkahuoneen ovet. Pitää meistä sen verran löytyä Franciscus Assisilaisen sydäntä ja mieltä.
Heikkisen mukaan naakkojen aiheuttamien sotkujen siivoaminen on seurakunnalle varsin pieni kuluerä.
– Puhdistus tehdään vuoden kahden välein.
Artikkeli Muhoksen nimikkolinnusta tulee rauhoittamaton elokuun alusta julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.