Muhos Muhoksen kuntaa koskeva työilmapiirikartoituksen tulos oli ennakoitua positiivisempi. Kirjallisina monivalintatehtävinä suoritetun kyselyn tulokset esiteltiin kunnanvaltuustolle torstaina, hallitus oli saanut selonteon viikkoa aikaisemmin.
Mittauksen kohteina olleissa yksiköissä on tulosten perusteella konkreetteja ja akuuttejakin kehittämistarpeita, joiden pääpaino on johtamisjärjestelmissä. Kunnan työntekijät kokevat päätösten syntyvän liian esimieskeskeisesti.
"Esimiestyössä kunnalla on penkomisen paikka. Mutta tyytymättömyys lähiesimiestyöhön on ajan ilmiö, ei pelkästään Muhoksen ongelma. Kantaisin silti asiasta huolta, koska lähimmän esimiehen tehtävä on pitää työntekijät samassa junassa", toteaa Petri Kauppinen, kyselyn toteuttaneen Henkilöstökehitysyhtiö DISC Botnia Oy:n johtava konsultti.
Syyskuun aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 72,8 prosenttia kunnan työntekijöistä, joka on toteuttajaosapuolen mukaan riittävä otos. Virhemarginaali on noin 0,3.
Toimeksiannon mukaisesti mittaus toteutettiin hallintokunnittain. Mitatut asiakokonaisuudet ovat asiantuntemus, luotettavuus, vuorovaikutus, kommunikaatio, johtaminen, tavoitteellisuus, tehokkuus, olosuhteet, sitoutuminen ja kehittyminen.
Kauppinen uskoo, että kunnassa on hyvät lähtökohdat erilaisille, niin kunnan sisäisille kuin sen ulkoista kuvaakin rakentaville kehittämishankkeille. Hän toivoo kunnan tarttuvan tarmokkaasti sen eri yksiköissä ilmeneviin, pikaista parannusta vaativiin kehittämistarpeisiin.
Kunnan henkilöstö arvostaa sekä omaa että kollegansa asiantuntemusta ja ammattitaitoa, sen näkökulmasta suhde asiakkaisiin on hyvä. Koko henkilöstö ei kuitenkaan ole päässyt mukaan kehitykseen ja asioista vallitsee voimakkaitakin mielipide-eroja.
Henkilöiden välinen vuorovaikutus eri yksiköissä koetaan pääosin positiivisena. Kauppinen korostaa erityisesti sivistys- ja vapaa-ajan sektoreiden korkeita ja myönteisiä kehityslukuja.
Sen sijaan koko kunnan tasolla sisäisessä tiedonkulussa on huomattavia ongelmia, jotka liittyvät erityisesti organisaatiossa ylhäältä alaspäin kulkevaan tietoon. Kyse voi olla myös julkisen hallinnon sektoroitumisesta, joka jo sinällään estää tiedonkulkua eri yksiköiden välillä.
"Täytyy pohtia tarkkaan, miten tiedonkulku hoidetaan. Liian laaja tiedottaminenkaan ei ole tarkoituksen mukaista", Kauppinen huomauttaa.
Varsinainen työ
alkaa vasta nyt
Muhoksen kunnan olisi syytä kehittää myös henkilökohtaiseen työhön liittyviä palaute- ja seurantajärjestelmiä. Omaa tai toisen työtä on hankala arvostaa, jos tavoitteellisuutta ei kyetä konkretisoimaan.
Kauppisen mukaan tuloksia ei voi ryhtyä tulkitsemaan siten, missä sektorissa ollaan tyytymättömiä ja missä tyytyväisiä. Kuitenkin hän toteaa, että työolosuhteet ovat stressaavimmillaan avoterveydenhuollon ja vanhustyön osalta. Kuntalaisten kotiovelle jalkautuva työntekijä ei koskaan tiedä, mikä oven takana odottaa.
Valtuuston puheenjohtaja Pertti Haapasalo (kesk.) oli iloinen siitä, että selvitys on saatu päätökseen ja ongelmille luotu ilmiasu. Lokakuun viimeisenä päivänä järjestetään kolme eri palautetilaisuutta, jossa tulokset esitetään sivistys-, tekninen- sekä sosiaali- ja terveystoimien työntekijöille.
Palautetilaisuuksien jälkeen ryhdytään toimeen epäkohtien poistamiseksi. Toimia tarkastellaan parin vuoden kuluttua, jolloin vastaavanlainen kysely toteutetaan toistamiseen.