Muhoksen tarkastuslautakunnan kokoonpano on lainvastainen, koska siellä on kunnan palkollinen arvioimassa kunnan toimintaa. Itsearviointi ei sovi tällaiseen, vaan paremminkin sen paikka on vaikka Kiinan kulttuurivallankumouksessa. Kalevan viime viikon jutussa mainittu perushoitaja Helena Kohtalo-Törmänen ei näytä jäävän ainoaksi lautakunnan kuntapalkolliseksi. Myös toinen jäsen, Linnea Hyvärinen saa leipänsä kunnalta pysyvästi. Tapahtuma herättää monia kysymyksiä. Miten tällainen päätös pääsee läpi, kun kymmenet valtuutetut ja virkamiehet käyvät listan läpi? Listalla oli suora lakitekstilainaus siitä, että kuntapalkollisia ei lautakunnassa suvaita. Jos kyse on huolimattomuusvirheestä, herää uusia kysymyksiä. Jos listat luetaan näin huonosti, miten muihin, isoihin ja tärkeisiin asioihin tutustutaan? Jos valtuuston kokouksen kiireessä ja väsymyksessä pääsee tällainen virhe syntymään, olisi sen pitänyt paljastua viimeistään silloin, kun kunnanhallitus pani päätöksiä täytäntöön ja tutki niiden laillisuutta. Valinnat ovat käyneet jo ennen valtuustoa läpi niin monet myllyt, että on vaikea vakuuttua siitä, että kaikki oli vain taitamattomuutta. Kyllä asian on täytynyt olla ainakin joidenkin päättäjien tiedossa. Otettiinko tässä tietoinen riski? Miksi?
Kohtuuden nimessä on sanottava, että Muhos ei taatusti ole ainoa kunta, jossa tällaista tapahtuu. Pari vuotta sitten Suomen kuntaliiton lakimies tulkitsi, että kuntajohtajien muodostama Oulun seutuhallitus on lainvastainen. Se löi korville lain edellyttämää poliittista edustavuutta, eikä sukupuolijakaumakaan ollut määräysten mukainen. Ongelma oli sama kuin Muhoksella. Kun kukaan ei aikanaan ollut tehnyt valitusta seutuhallituksen valinnasta, päätös oli lainvoimainen ja kaikki jatkui ennallaan. Eikä asia korjaantunut edes uutta hallitusta valittaessa, koska sääntöjä ei muutettu. Valinnat tehtiin entisellä mallilla, ja kun kukaan ei valittanut, kaikki on taas kunnossa, ja sillä sipuli. Muhoksella toteutunee ainoa mahdollinen oikaisumenettely. Ainakin Kohtalo-Törmänen pyytänee eroa. Seutuhallituksessa ei käynyt ollenkaan näin. Tiettävästi siellä suunnitellaan hallituksen koostumuksen muuttamista poliittiseksi, mutta kuinka kauan suunnittelu kestää?
Kunnissa tehdään tieten tahtoen lainvastaisia päätöksiä sillä varauksella, ettei kukaan viitsi niistä valittaa. Ennen kaikkea tällaista tapahtuu elinkeinoasioissa. Monien konkurssien jälkeen löytyy kunnan takauksia tai avustuspäätöksiä, jotka olisivat ilman muuta menneet nurin, jos joku olisi niistä valittanut. Etenkin yritystakausasioissa valittaja ottaa itselleen usein liian kovat paineet. Jos yritys menee konkurssiin, helposti syytetään siitä valittajaa, ei yritystä. Takavuosina yritykset eivät mielellään valittaneet hävityn tarjouskilpailun jälkeen, koska niissä ajateltiin, että kunta ei pyydäkään seuraavalla kerralla tarjousta. EU on tuonut tähän paljon parannusta, koska tarjoukset ovat muuttuneet entistä avoimemmaksi. Myös markkinatuomioistuin on ottanut tiukan linjan.
Miksi kokeillaan kepillä jäätä? Ei se ole hyvää hallintoa.